Terveisiä Berlinistä!

Myöhäiset Joulun toivotukset! Palasin Berlinistä pari päivää sitten, ja hauskaa oli :) Tosin en saannut unta melkein ollenkaan ja oli ihana palata omaan sänkyyn, marsujen mussuttaessa heinää vieressä. Eilen heräsin vasta kolmelta. Rankkaa tämä reissaaminen.

Kinkku on taas omissa mitoissaan, onneksi! Se päätti näköjään vain viettää joulua oikein kinkkuna :) Kooka tuntuu nykyään niin pieneltä, sillä Kinkku painoi samassa iässä jo 900g. Tosin Kinkku olikin iso lapsi. Kooka painaa vähän päälle 700g, joten ei se mikään hirmuisen pieni kuitenkaan ole. Ja se kasvaa tasaisesti isommaksi kuten kuuluukin :)

Marsut saivat joululahjaksi täytettyjä paprikoita, jotka sisälsivät tomaattia, kukkakaalia, viinirypäleitä, ja persiljaa. Voi pienten marsujen riemua! Kuvasin oikein hauskan videonkin kun marsut valitsivat omia kulhojaan ja kantelivat niitä ympäri häkkiä. Tyhmänä kuitenkin onnistuin poistamaan videon, joten jäljelle jäi vain pari kuvaa, joissa ruoat ovat jo heitelty minne sattuu. Kille onnistui kuitenkin pitämään oman annoksensa siistinä kuvaa varten.

Nyt pitäisi vielä saada häkki siivottua valmiiksi, jonka jälkeen marsut pääsevät taas juoksentelemaan lattialle, oltuaan häkissä koko Berlinin reissun ajan.

Joulukinkkuseni

Kinkku on todellakin panostanut massan hankkimiseen näin jouluksi. Perjantaina kun nappasin marsun syliin, oli ensimmäinen ajatus WOW! Siis sitä marsua tursui joka puolelta. Otin sitten vaa'an esiin ja lukemat eivät ollenkaan yllättäneet. Yli 1300g! Siis mistä näitä grammoja tulee? Pellettejä ei olla häkkiin tarjoiltu vähään aikaan, vaan pikkumarsulle tarjotaan pelletit sylissä. Olin ajatellut, että paino lähtisi joko tippumaan tai ei mitään. Muttta ei. Kinkku on oikea läski joulukinkku :( Mietin, että voikohan meidän uusi heinä vaikuttaa asiaan, sillä muuten ruokinnassa ei ole tapahtunut mitään muutoksia.

Muuten kai menee ihan hyvin. Tänään pojat saivat porkkanoita vessapaperirullissa, jotta saisivat jotain tekemistä. Oli kyllä hauskan näköistä, kun rullia heiteltiin ja työnneltiin ympäri häkkiä. Marsutkin olivat ihan mutkilla ja Kooka-raukka makasi jo melkein selällään kun tappeli oman rullansa kanssa :D Otin pari videota, mutta hauskimpia kohtiahan en tietenkään saannut mukaan.

Kookan nenukka

Vessapaperirullan tuhoamista

Lopuksi vielä kuva marsujen jouluasumuksesta.

Unelmointia ja pikkukinkkuja!

Ihanin Kinkkumies!

Näin koulutehtäviä tehdessä on hyvä miettiä kaikkea muuta, kuten marsuja ja tulevaisuutta. Odotan jo innolla, että pääsen muuttamaan pois kotoa ja suunnittelemaan uusia häkkivaihtoehtoja marsuille :) Tosin tässä pitäisi vielä keretä valmistua ja löytää työpaikka ja kaikkea, ennen kuin asunnon etsiminen tulee kuuloonkaan. Varmaankin vuosi pitää vielä odotella, mutta aina voi haaveilla!

Sen voin kyllä paljastaa, että kaikki suunnittelut marsujen osalta on jo valmiit. Tiedän tasantarkkaan millaisen häkkiviritelmän haluan marsuilleni. Ja jos marsumäärä siinä vaiheessa vielä kasvaa niin niillekkin on suunniteltuna omat häkit. Miksei ole olemassa sellaista häkinsuunnitteluammattia? Ei ole mitään hauskempaa kuin suunnitella kaikkea uutta marsuille, varsinkaan silloin kuin tyytyväiset "asiakkaat" juoksevat ympäri häkkiä innoissaan :) Tahdon muuttaa nyt heti, rakentamaan uutta häkkiä marsuille! Sen voin teille kertoa, että siitä tule ISO ja valkoinen, pinkillä sisustuksella. Tämän kaunokaisen saatte sitten nähdä vuoden päästä :D

Muuten tänään on tiedossa vain häkinsiivousta ja vähän sylittelyä. Marsut ovat tämänkin viikonlopun viettäneet ihan vapaana huoneessa, tosin popcornailua ei ole ilmennyt ihan yhtä paljon. Tainnut uutuudenviehätys jo kadota. Sen sijaan rallittelusta saa nauttia vanhojen videoiden muodossa. Aina tulee hymy huulille ja tekisi mieli mennä rutistamaan Kinkkua ihan kunnolla kun niitä katselee. Ihana, ihana, ihana pieni possu, joka pussaa kissaa videon lopussa <3 Lisää hyppypomppu-videoita löytyy täältä :)

Pikkutontut

Sydänpylly

Ihanimmat kermaporsaat

Useimmissa kuvissa joltain puuttui aina lakki.

Jatketaan vieläkin jouluisilla postauksilla. Nyt jo kolmatta vuotta tuli kuvattua joulukuvat marsuista. Tietenkin pitää kuvata jos siihen on mahdollisuus. Ja vielä kun on näin hienot mallitkin, pienet suukkosuut.

Vuoden 2011 joulukuva löytyy täältä ja 2010 kuvat täältä (eivät ole ihan joulujoulukuvat, mutta samantapaisia kuin mitä joulukuvista tuli, vain tonttulakki puuttuu).

Kunnon kuvia pitkästä aikaa!

Linssilude

Pullaposkeni <3

Kuvat ovat hiukan väärässä järjestyksessä. Sinisen maton kuvat ovat eiliseltä ja pinkin tältä päivältä.

Eilen marsut saivat viettää 2-3 tuntia eteisessä + keittiössä vaihtelun vuoksi. Oli kyllä todella jännää ja välillä jouduttiin juoksemaan täyttä vauhtia piiloon. Uteliaisuus (ja herkut) kuitenkin voittivat pian ja ei kestänyt kauaa kun joka puolelta kuului pröppröpröp ääntä, marsujen tutkiessa paikkoja. Siivosin siinä samalla häkin, mutta päätin kuitenkin jättää pinkin sisustuksen häkkiin, sillä en löytänyt oikein mitään jouluista. Jouluvalot voisi kuitenkin ehkä lisätä jossain vaiheessa.

Marsut saivat pitkästä aikaa myös koko huoneen käyttöönsä pariksi päiväksi. Nyt lattia on täynnä lakanoita, pajusiltoja ja tunneleita. Ainoastaan oven eteen on rajattu pieni marsuton alue, jotta ne eivät pääse senkin alle tai ulos huoneesta kun ovi on auki. Ja voi sitä riemua kun on taas kunnolla tilaa juoksennella. Otin jopa kameran mukaan, nukkumaan mennessäni, jotta saisin kuvattua aamulla Kookan hyppypomppukohtaukset. No kyllähän se riehui ja pomppi varmaan puoli tuntia huoneen päästä päähän, mutta oli vielä niin pimeää, että hyvä jos sen omin silmin näki. Voihan talvi ja pimeys sentään! Päätin sen sitten korvata parilla kuvalla tältä aamulta (tai no päivältä ehkä).

Kookakin on alkanut tulemaan siihen ikään, että pyllyä heilutellaan ja huristellaan yhä useammin ja se näkyy kyllä. Isoilla marsuilla tahtoo mennä nykyään hermot ja ne näykkäsevätkin Pikku-Kookaa jos se tulee vähänkin liian lähelle. Toivottavasti ne saavat hiukan purettua energiaa kun on paljon tilaa temmeltää. Kohta koko huone saa jäädä vain marsujen käyttöön jos tämä jatkuu. Toisaalta huoneessa, ei kyllä asu oikein enää kukaan. Sisko joutui muuttamaan vanhempien huoneeseen, kunnes uudet astma-tulokset tulevat. Onhan sillä aina ollut jonkun sortin astma, mutta nyt tilanne on taas hiukan pahentunut, eikä sisko lääkärin määräyksestä saa nukkua samassa huoneessa marsujen kanssa. Itsekkin olen Espoossa usein, joten voisi sanoa, että marsuilla oikeasti on ihan ikioma huone. Hemmoteltuja kakaroitako? Kyllä :D Ihmiset ulos vain jos oireilevat, marsut jäävät tähän taloon!

Joululahjamietintää

En ole ollenkaan jouluihmisiä, omasta mielestäni se on todella masentavaa aikaa. Tänä vuonna ajattelin kuitenkin panostaa hiukan enemmän marsujen lahjoihin, sillä tuntuu siltä, että häkkiin tarvittaisiin jotain uutta pinkkiä! Löysinkin kivan paikan josta voi tilata marsuille kaikenlaisia petejä, pehmusteita ja tunneleita ja sinne olisi tarkoitus lähettää tilaus. Kai sitä joskus saa porsaita hemmotella? :) Nämä eivät varmaan kerkeä jouluksi, joten marsut saavat nauttia myös jokavuotisista paprikakulhoista. Vieläkin naurattaa kun muistelen viime joulua, kun Kille lähti koko kulho suussa juoksemaan huoneen toiseen päähän :D

Huomenna olisi tarkoitus siivota häkki ja sisustaa marsuille hiukan jouluisempi koti. Enkä siis oikeasti pidä joulusta, vaikka se ei nyt siltä kuullosta. Tykkään vaan suunnitella kaikkea uutta häkkiin ja hemmotella marsuja ;)

Vielä kuva marraskuulta. Kuvassa minä, Kinkku, Kooka, Kille ja Ruusunen. Kaikki tärkeimmät :)

Lehtikaalia!

Lehtikaalia löytyy taas kaupoista, vaikkakin melko huonosti. Se on omasta mielestäni yksi parhaista tuoreista, joita marsuille voi antaa :)

Muuten meillä menee päivät melko samaan tahtiin. Hiukan on ollut erimielisyyksiä, jonka takia mm. Lohjan näyttelyt jäävät väliin, kun marsuista löytyy taas kaljuja kohtia ja haavoja. Ärsyttäviä nuo tappelut, sillä ne jaksavat siinä välissä kuitenkin olla ihan kavereita keskenään. Kooka veteli sellaista rallia ympäri huonetta aamulla ettei mitään rajaa! Ihana höpsö! Se on nykyään koko muun perheen suosikki ulkonäönsä takia. Itselläni on kuitenkin nuo selfit lähempänä sydäntä.

Seuraavasta viikosta pitäisi tulla melko marsutäytteinen. Pitää muistaa ottaa kamera mukaan Espoosta, jotta tännekkin saisi lisättyä uusia kunnon kuvia.

Popcornailua

Paistaa aurinko välillä tähänkin risukasaan :) Espoon reissuni aikana marsut olivat näköjään päättäneet että kolmistaan on kivempaa ja päätyneet kaikki samalle puolelle taikiksia. Enkä valita yhtään! Olin jo niin varma ettei tästä enää tule mitään, mutta näköjään olin väärässä. Taisi marsut vain tarvita hiukan hengähdystaukoa toisistaan. Hiukan on kyllä jäistä välillä, mutta toivottavasti sekin menee ohi taas jossain vaiheessa. Helpottunut? Kyllä!

Tänään oli myös häkin siivouksen aika. Ehdottomasti nykyään viikon kohokohta. On niin mukavaa kun marsut häärivät jaloissa, vetelevät rallia ympäri huonetta ja käyvät lopuksi lepäilemään. Kinkku meni ihan onnesta sekaisin kun pistin todella pitkästä aikaa kuvassa näkyvän maton häkkiin. Siinä se teki meille muutettuaan ensimmäiset kunnon popcornailunsa ja vieläkin se jaksaa innostua maton tunteesta jalkojensa alla. Höpsö marsu <3 Myös Kooka ja Kille ovat hiukan pomppineet tänään, muttei yhtä paljon kuin Kinkku. Kookakin kasvaa henkisesti kovaa vauhtia (kyllä se muutenkin kasvaa :D). Se kävelee ympäri häkkiä huristen ja pyllyä heilutellen, niin että rusetit tärisee. Pikkumarsu ei ymmärrä, että sen yrityksille ei muuta tehdä kuin naureta. Se on ihan pöhkön näköinen. Isotkaan marsut eivät siitä välitä. Hiukan kääntävät päätä ja mulkaisevat pahasti niin että Kooka alkaa hädissään huutamaan kuin palosireeni. Kyllä sekin vielä mieheksi kasvaa :)

Tämäkin postaus on tehty kännykän kautta, joten kuvat eivät ole laadultaan mitään hyviä.

Kooka-Burra on, marsu vallaton!

Ei suju meillä laumaelämä sitten ollenkaan. Oon viikonlopun aikana yrittänyt vaikka millä tavalla saada marsuja taas yhteen, mutta leikki loppui siihen kun Killen turkki alkoi olla siihen malliin verestä punainen, etten nähnyt enää mitään syytä yrittää :( Pikkuinen marsuherra ei voinnut koko loppuiltana liikuttaa päätä normaalisti kun oli saannut hampaat niskaan. Kyllä sydän jätti pari lyöntiä välistä, kun marsu tärisi ja pää oli varmaankin kivusta ihan oudossa asennossa. Hyi! Siinä menikin loppuilta kahden kermaporsaan haavoja putsatessa.

Kooka ei tästä ole paljoa välittänyt. Tyhmä pikkumarsu on vain vedellyt rallia ympäri häkkiä ja välillä kiljunut kurkku suorana "IIk, älä tule lähelle!!"-huutojaan, oli kyseessä sitten toinen marsu tai ihminen. Meillä on nyt jaettu häkki kahteen osaan. Kille asustaa aitauksessa joka on n. 110x75cm + 75x50cm ja Kinkku ja Kooka n. 120x90cm + yläkerta n. 150cmx50cm. Killen aitaus oli jossain vaiheessa pienempi, kun se asui sielä yksin, mutta Kooka ei ole osannut valita kaveriaan ja se viettääkin aikaansa kummallakin puolella, joten suurensin hiukan Killen omaa, jotta sinne mahtuisi hyvin kaksi marsua :D Pöhkö Kooka! Se hyppelee tuosta noin vaan aitojen yli. Taikiksien yli se ei pääse, mutta häkissä on sellainen 10cm kapea kohta, jossa on vain 25cm reuna ja siitähän on todella hyvä kiivetä kaveria katsomaan. Ihan hyvä näin, niin kummallakin marsulla on seuraa ja Kookan pelletitkin voi olla Kinkun ulottumattomissa! :) En tiedä kuinka kauan tällainen järjestely käy. Kooka kasvaa hurjaa vauhtia, eikä kestä kauaa kun silläkin alkaa hormoonit hyrräämään. Olkoon se sitten sen ajan murhe.

Heinäkin on taas lopussa. En todellakaan osanut aavistaa, että kolme marsua voi syödä pienpaalin niin nopeasti! Mennään nyt hetki eläinkaupan heinillä kunnes löydän taas paaleja jostain :)

Voihan messut sentään!

Yöllä heräsin siskon kanssa hirveään kiljumiseen (en oo varmaan koskaan noussut yhtä nopeasti sängystä, meinasin kaatua marsujen aitaukseen) ja siihen, että Kille ja Kinkku lentelivät marsupallona seiniä pitkin. Taisivat kerran jopa pyörähtää yläkerrasta alas toistensa kimpussa. Kookakin kiljui pelästyneenä yhdessä nurkassa isompien hyöriessä sen ympärillä. Lopulta oli pakko erottaa Kille yläkertaan, koska kumpikaan tyhmistä marsuista ei voinnut millään luovuttaa ja siskolla oli aikainen herätys aamulla. Karvatuppoja löytyi joka puolelta häkkiä ja kummatkin marsut ovat täynnä haavoja. Ei vissiin olisi pitänyt lähteä ollenkaan messuilemaan :( (Mutta kun näyttelyt on niin kiva lisä marsuiluun!)

Juuri nyt en tiedä mitä tehdä. Todella turhauttavaa ja harmittavaa. Kyllä mä tiesin, että tämä päivä koittaa, mutta eniten harmittaa ehkä se että periaatteessa se on ihan oma syyni. Jos en olis lähtenyt näyttelyihin ei mitään varmaan olis tapahtunut. Ja jos nyt pistän Killen takaisin sinne niin mulla on varmaan vain puolikkaita marsuja jäljellä, niin totista puuhaa oli silloin toissayönä :( Pahinta on se, että oon Espoossa ja koti pääsen vasta torstai-aamuna, eikä kotona oo varmaan ketään, joka edes tahtoo kokeilla pistää niitä takaisin yhteen tai vahtia niitä.

Tuntuu ettei mikään nyt vaihteeksi taas toimi :( Pilaa marsut opiskelutkin, sillä en voi juuri nyt muuta kuin miettiä eri ratkaisuja meidän tilanteeseen. Voihan messut sentään!

Lemmikkimessut 11.11.2012

Kooka
Yleiskunto 22/25 Mukavan kokoinen ikäisekseen, kehittyy vielä
Turkki 14,5/15 Puhdas
Korvat 5/5 Puhtaat
Silmät 5/5 Puhtaat
Kynnet & tassunpohjat 10/10 Hyvin hoidetut kynnet ja tp
Rasvarauhanen 9,5/10 Hieman rasvainen
Hampaat 5/5 Puhtaat, harjoittele katsomista
Käsiteltävyys 18/20 Tempperamenttinen kaveri
Yleisvaikutelma 5/5 Hauska höpöttelijä
Yhteensä 94/100

Kinkku
Yleiskunto 23,5/25 Mukava koko, takaosa voisi olla kiinteämpi
Turkki 14/15 Puhdas, kiiltävä, hieman karvanlähtöä ja hilseilyä
Korvat 4/5 Puhtaat, mutta punottavat
Silmät 5/5 Kauniit
Kynnet & tassunpohjat 10/10 Hyvin hoidetut
Rasvarauhanen 10/10 Puhdas
Hampaat 5/5 Puhtaat, harjoittele katsomista
Käsiteltävyys 18/20 Rimpuilee hieman, kiltti
Yleisvaikutelma 5/5 Hellyyttävä otus
Yhteensä 94,5/100

Kinkku pääsi käymään PPM-pöydällä.

Marsut on dipattu virkoniin ja päästetty takaisin häkkiin. Hiukan on hampaita naksuteltu ja pyllyjä heiluteltu kun pojat pääsivät taas trioksi. Toivottavasti kahden päivän ero ei hirveästi sekoita laumajärjestystä.

Mitään ei tällä kertaa tullut ostettua marsuille, mutta itse löysin todella hyvää tyrniliköörisiirappia, mitä piti yksi pullollinen ostaa. Viikonlopun aikana tuli myös syötyä ihan liikaa juustoaterioita :D

Grand Gala 10.11.1012

Kooka
Yleiskunto 22/25 Pyllyssä parantunut rupi, sopusuhtainen, kehittyy vielä, kiva ikäisekseen
Turkki 13/15 Puhdas, hyvätuoksuinen, kiiltävä
Korvat 5/5 Puhtaat, hauskat lerppahörökorvat
Silmät 5/5 Kirkkaat, eksoottinen ilme
Kynnet & tassunpohjat 9/10 Osassa leikkausvaraa, tp:t pehmeät, hyväkuntoiset
Rasvarauhanen 10/10 Ok, puhdas
Hampaat 5/5 Puhtaat, oikea purenta
Käsiteltävyys 19/20 Juttelee, kiltti käsitellä
Yleisvaikutelma 5/5 Hauska hörökorva
Yhteensä 93/100

Kinkku
Yleiskunto 22/25 Peräaukossa purua (argh, mikä moka), massakas, löysä, jopa tuhti, saisi olla kiinteämpi, ei saa lihoa
Turkki 13/15 Puhdas, ilmava, hyväkuntoinen, karvanlähtöä, kaipaa trimmausta
Korvat 5/5 Puhtaat
Silmät 5/5 Suuret, kauniit ja kirkkaat
Kynnet & tassunpohjat 9,5/10 Tp:t pehmeät, hiukan kuivat, kynnet hyvin leikattu
Rasvarauhanen 10/10 Puhdas
Hampaat 5/5 Puhtaat, oikea purenta, omat eväät mukana :)
Käsiteltävyys 19/20 Nuolee, kiltti marsu
Yleisvaikutelma 5/5 Eloisa
Yhteensä 93,5/100

Messut meni ja tuli. Meille ei tullut mitään kotiintuotavaksi, mutta pisteet olivat hyvät ja niihin olen tyytyväinen :) Kinkku on syönnyt niin paljon Kookan pellettejä, että se tuntui ja näkyi. Harmi sinänsä, mutta sille ei voi mitään. Oli mukavaa ja hauska nähdä muita marsuihmisiä. Iso kiitos Emmalle seurasta!

Valmis!

Nyt on kaikki huomista lemmaria varten valmista, jos ei laske mukaan, että itse pitäisi vielä käydä suihkussa. Itselläni kävi niin hyvä onni, että sain tehtyä kaikki koulutehtävät valmiiksi jo keskiviikkona, joten koko perjantai oli vapaata. Onneksi, sillä muuten olisin aloittanut kaikki valmistelut vasta ihan äskettäin. Hiukan alkaa jo jännittämään :)

Odotan kauhulla, mitä huominen tuo tullessaan. Kooka on maistellut sormia tänään ihan urakalla, jos jokin ei ole sitä mielyttänyt ja napannut pari kertaa ihan kunnolla kiinni. Toivottavasti se osaa sitten huomenna käyttäytyä. Tulee ihan Kinkun ensimmäiset näyttelyt mieleen. Tosin tuntuu että Kooka on tuplasti pahempi. Siitä onkin jo vuosi kun käytiin Kinkun (ja Killen) kanssa ensimmäistä kertaa näyttelyissä. Kinkku on muuttunut sen jälkeen ihan hurjasti. Kasvanut isoksi hurmurimieheksi, joka malttaa istua laudallakin.

Postissa saapui myös tällä viikolla marsuaiheinen avaimenperä, jonka voitin Pauliinan arvonnassa. Oli kyllä hieno, ja sekin pääsee mukaan messuilemaan avaimien kanssa ;)

Aika menee hurjan nopeasti ja hitaasti samaan aikaan..

Suloisin Guillermo <3

Lemmarit lähestyvät ihan hurjaa vauhtia, enkä kerkeä tehdä mitään valmisteluita taaskaan itse. Viime näyttelyiden jalkahoidot + muut pienet hommat hoiti kaverit kun marsut olivat hoidossa ja itse olin poissa. Nytkin joudun jättämään marsut siskon käsiin ja vasta perjantaina pääsen niitä valmistelemaan ihan urakalla. Kyllä ne pesut yms. olen ennenkin hoitanut aina päivää ennen, mutta kun tulen tällä kertaa niin myöhään kotiin, niin ei yhtään jaksaisi tehdä enää yhtään mitään. Harmittaa, sillä kaikki pakolliset puuhailut ja jännäilyt marsujen kanssa ennen näyttelyitä on ehkä paras osa koko näyttelyttämisestä.

Onneksi tätä Espoossa kiertelyä pitäisi jatkua vain jouluun asti, ehkä hiukan kauemmin. On kyllä ihan mahtavaa päästä kotiin omaan sänkyyn nukkumaan, marsujen mussutellessa heinää siinä vieressä. En edes muistanut kuinka kovaa Kooka oikeasti kiljuu ruoan perään. Tosin epäilen, että se ehkä on oppinut sen vasta lähiaikoina, koska ei tuollaista huutoa voi kukaan unohtaa niin lyhyessä ajassa :D Ihanat porsaat juoksivat häkin reunalle vastaan kun tulin huoneeseen. Hiukan tässä kyllä mustasukkaiseksi tulee kun marsut tunnistavat iskän (ruokkijan) nykyään yhtä hyvin kuin minut ja juoksevat tätäkin vastaan. Höh! Pakko sanoa, että mieluiten pitäisin nuo ihanat hetket vain ominani, vaikka tiedänkin, että tie marsun sydämeen kulkee vatsan kautta ;)

Tänään olisikin sitten tiedossa marsujen häkin siivous ja paljon silittelyä ja lattialla juoksentelua.

Muoks. Tulipas tästä samantapainen postaus kuin viime postauksestakin. Ei näköjään ole mitään järkevää kirjoiteltavaa. No seuraavana viikonloppuna onkin sitten jo jotain mistä kirjoittaa :)

Heinää!!

Noniin, katotaanpa mitä tästäkin nyt tulee kun kirjoitan postauksen kännykällä.

Kävin viime viikonloppuna kuvaamassa kaverin hevosta ja älysinpä sitten sielä kysellä marsuille heinää. Ja löytyihän sieltä paalillinen meillekkin :) Huone tuoksuu ihanasti tallilta, ei mitään verrattuna eläinkauppojen heinien hajuun (vaikka ei sekään paha ole). Olen tässä huomannut, että heinää menee melkein tuplasti enemmän kun Kooka muutti taloon ja se tuntuu ja näkyy kyllä lompakossa. Voihan se johtua myös siitä että maksan itse nykyyän yhä enemmän ja enemmän kaikista marsujen kuluista. Ei se haittaa, mutta kun niitä tulojakaan ei oikein ole :D Heinään olen enemmän kuin tyytyväinen ja marsutkin syövät sitä ihan tohkeissaan ja juoksevat hulluina ympäri häkkiä. Hassut nassut! Namnam.

Itse olen vaihteeksi taas joutunut istumaan koulussa, jonka takia marsuilu jää taas pienemmälle, kuten myös blogiin kirjoittelut. Koneeseen pääsen käsiksi vain viikonloppuisin ja senkin viettäisin mielummin vaikka marsuja silitellen. Ainakin jouluun asti mennään näin. Seuraavan vuoden puolella pitäisi taas keretä istua kotona oikein urakalla kun on työharjottelut ja yleisiä aineita koulussa, joihin kaikkiin en välttämättä tarvitse osallistua. Toivotaan niin. Sitten alkaakin jo loppu häämöttää, vaikka joudunkin vielä kesän jälkeen hiukan koulua kestämään. Kyllä sielä viihtyy, ehdottomasti paras koulu ikinä. Pitää vaan olla erossa marsuista hiukan enemmän ja tekisi jo niin hurjasti mieli päästä muuttamaan omilleen kunhan töitäkin jostain löytäisi.

Lemmaritkin lähestyvät hurjaa vauhtia. Pakko lähettää huomenna ilmot tai ei keretä ajoissa ilmoittautua. Hurjaa kun jo jännittää! Siitä onkin kohta jo vuosi kun osallistuttiin ensinmäisiin näyttelyihimme :) Meneepä aika nopeasti.

Älkää sitten naurako hirveästi noille kuville jotka lisäsin :D Hiukan on kyllä epätarkkoja, kun ei tästä kännykästä ole mihinkään. Ja marsutkin menivät ihan sekaisin heinästä.

Vastauksia #3

Paremman tekemisen puutteessa päätin jo nyt vastata kysymyksiin, vaikka olin ajatellut säästää sen sunnuntai-illalle.

Mikä kamera sulla on? Kauanko olet kuvannut?
Kameranani toimii Nikon D90, joka on roikkunut mukana jo monta vuotta ja ehdottomasti tärkein tavara jonka omistan. Kuvauksen aloitin varmaan joskus vuonna 2005-2006 kun sain ensimmäisen oman digikamerani. Siitä asti on tullut kuvattua aktiivisesti, vaikka kuvaus painottuukin nykyään melkein vain marsuihin.

Miten yleensä totutat uudet marsusi vanhoihin?
Laittamalla uuden marsun vain häkkiin. Voin kyllä sanoa, että aina on tullut suunniteltua marsujen laittoa isolle lattia-alueelle jossa ne voisivat tutustua toisiinsa, mutta loppujen lopuksi en sitä ole tehnyt. Ei se meno siitä kuitenkaan ajoissa kerkeäisi rauhoittua ja rähinät alkaisivat varmaan uudestaan kun marsut joutuisivat uudelle alueelle (häkkiin).

Onko unelmamarsua? Jos on, niin minkälainen?
Huippuluonteinen ja kaunis self lemon! Sellainen sylimussukka, joka nukkuisi keskellä lattiaa pelkäämättä mitään, mutta joka kuitenkin jaksaisi riehua ja pomppia jaloitellessaan :)

Haluaisitko uusia marsuja tai muita lemmikkejä tällä hetkellä?
Ehkä en juuri nyt, mutta ehdottomasti sitten kun pääsen muuttamaan omaan kämppään :)

Onko näyttelytavoitteita?
Olisi kivaa jos joku marsuistani valmistuisi Eliittipetiksi joku kaunis päivä.

Miten päädyit aikoinaan marsuihin?
Oltiin perheen kanssa hankkimassa ensimmäistä yhteistä lemmikkiä talouteen. En muista miten me juuri marsuun päädyttiin, mutta sellainen perheeseen kuitenkin muutti. Ehdottomasti paras ratkaisu mitä koskaan ollaan tehty. Jo silloin kahdeksan vuotiaana jäin ihan koukkuun näihin otuksiin :)

Aiotko omistaa marsuja aina?
En ehkä ihan aina, mutta en kyllä häämötä loppua vielä pitkään, pitkään aikaan. Ehkä joskus vanhana mummona voin todeta olevani marsuton :)

Millä kameran asetuksilla kuvaat marsujasi?
Kuvaan nykyään aina manuaalilla. Parasta jälkeä saa kun jaksaa tutustua kameraan ja pystyy säätämään asetuksia juuri sellaisiksi kuin itse sillä hetkellä haluaa.

Voisitko joskus kuvitella kasvattavasi marsuja?
Ennen olin sitä mieltä, etten tahtonut kasvattaa marsuja, nyt en kuitenkaan ole asiasta enää ihan varma. Olisi hienoa ja kiehtovaa kasvattaa pienimuotoisesti lemoneita, koska ne ovat iskeneet minuun ihan totaallisesti. Eikä ole mitään yhtä suloista kun marsuvauvat. Tosin pelko siitä, ettei kaikki aina mene hyvin on melko suuri. Pari poikuetta haluan kyllä kuitenkin parin vuoden päästä ottaa, sillä minua kuitenkin sen verran kiinnostaa marsujen synnytys ja genetiikka. Sittenhän sitä näkee onko kasvatus se oma juttu vai ei.

Top 5 marsujen värit?
Lemon on ehdoton suosikki. Ei ole mitään kauniimpaa kuin kermamarsu punaisilla silmillä. Muita en sitten varmaan järjestykseen osaa laittaa. Cream on kaunis ja niitähän löytyykin jo kaksi kotoa. Rakastan saffronoiden punaisia silmiä. Ehdottomasti väri jolle sopii punaiset silmät parhaiten. Grey ja de white on myös suosikkeja. Aika lailla kaikki vaaleat värit :)

Top 5 marsujen rodut?
1.Self
2. Nonself
3. Crestilliset (eng. ja am.)
Pidän paljon sileäkarvaisista "perusmarsuista". Niillä tulee parhaiten esiin marsujen ihanat muodot :) Jaetulla neljännellä sijalla onkin sitten abessiinialainen, skinny, teddy ja rex. En todellakaan osaa päättää mikä noista olisi parhain. Eniten vaikuttaa niiden kohdalla kyllä marsun väri. Pitkäkarvaisista en hirveästi välitä, vaikka onhan nekin ihan suloisia parturoituina.

Olisiko kivaa jos olisi pinkkejä marsuja olemassa? entäpä turkooseja? :D
Olisihan se ihan jännää, mutta ehkä on pakko sanoa ei :P Tuli ihan tämä kuva mieleen :D

Sopiiko marsu ensinmäiseksi jyrsijäksi?
Itselläni marsu oli ensimäinen jyrsijä. Omasta mielestäni sillä ei ole suuresti väliä mikä ensimmäinen lemmikki on, niin kauan kuin jaksaa panostaa eläimeen ja hankkia tarpeeksi oikeanlaista informaatiota.

Lopuksi kuva uudesta "perheenjäsenestä". Siskon pieni Romeo. Ei kyllä asu meillä, mutta ei siskollekkaan ole kuin vain parisataa metriä ;)

Wannabe arvonta

*click*

(Ihailkaa hienoa otsikkoa! :D)
Eli siis Wannabe Cavies-blogi järjestää arvonnan lukijoilleen. Arvonnassa voi voittaa hienon marsuaiheisen avaimenperän. Näitä tekeleitä on tullut aikaisemminkin ihasteltua, joten ainakin itse oli pakko osallistua, jos onni osuisi kohdalle :)

Kysymyspostaus #3

Pistetään nyt sitten pystyyn blogin kolmas kysymyspostaus, sillä sitä on pyydetty :) Eli kaikki kysymykset ovat tervetulleita! Ei ole pakko marsuihinkaan liittyä, mutta koska kyseessä on marsublogi niin pääpaino niissä tietenkin. Vastaan kysymyksiin sitten jossain vaiheessa kunhan niitä on tarpeeksi.

Syksyisiä kuvia

Olen ihastellut ihanan syksyisiä kuvia eri pupublogeissa ja harmitellut kun ulkona on niin kylmä ja marsuista ei saa otettua samanlaisia kuvia. Tänään jaksoin kuitenkin tehdä jotain asian eteen ja toin syksyiset lehdet sisälle. Syksy on niin ihanaa aikaa silloin kun lehdet on värikkäitä ja aurinko paistaa! Voisi kaikki sateet pysyä poissa, niin syksy olisi ehdottomasti lempi vuodenaikani. Muokkasin samalla ulkoasua, jotta voidaan nauttia syksystä myös blogissa. Se taitaa kuitenkin vielä kokea pieniä muutoksia.

Mun marsut on suloisempia kun sun marsut

Pieni häkki :(

No ei ehkä nyt noinkaan! Kaikki marsut ovat ihan mahtavia otuksia ja varmasti omistajilleen parhaita, kuten myös minulle :) Saan olla onnellinen, että huoneestani löytyy kolme noin mahtavaa, kuvauksellista, suloista ja sekopäistä marsua. Ja ne on ainoastaan mun, nyt ja aina. Kuvia tuli melko paljon ja niitä oli paaaljon enemmänkin, ja oli jo melko vaikeata päättää parhaimmat tänne. Piti kuitenkin hiukan rajoittaa kuvien määrää :)

En tiedä olenko tänne aikaisemmin maininnut, mutta äiti ja sisko kyllästyivät puruihin ympäri huonetta (eihän niitä edes paljoa ollut), joten he rakensivat taikiksista aidan häkkiin pari viikkoa sitten. Höh! Noh, onhan sielä vielä tilaa juoksennella, eikä rähinöitäkään ole vaikka tilaa onkin rajoitetusti (onneksi). Lupasivat onneksi, että jos toisten naamat alkaa ärsyttämään liikaa niin saavat taas koko huoneen käyttöönsä.

Kooka on saannut uuden lempinimen - Kakka-Kooka! Se osaa olla niin ärsyttävä kun se pinkasee pakoon kauimmaiseen nurkkaan, että tuli pariin otteeseen haukuttua sitä kakaksi, ja nyt se sitten on jäännyt :D Aina kun pikkumarsulle tulee juteltua niin aina suusta putkahtaa Kakka-Kooka. Voi mun marsuraukkoja, kun niillä on niin järkyttävät lempinimet. Kakka-Kooka ja Kinkkumies. Onneksi Kille sentään on vain Killuska :)

Uusi kyselykin on lisätty tuonne sivulle! Viime kyselyssä kysyin moniko on käynnyt marsunäyttelyissä, mutta enpä muista enää tuloksia :D Enemmistö ei kuitenkaan ollut käynnyt näyttelyissä.
Tahdon myös kiittää uusista lukijoista! On kivaa kun blogini jaksaa kiinnostaa myös muita ihmisiä :) Kommenttejakin on tullut mukavasti ja ne todella lämmittävät mieltä joka kerta. Mukavaa kun jaksatte olla niin aktiivisia, jatkakaa samaan malliin!