keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vuosikatsaus 2014

Hertta ja Hertan paras kaveri, pellettikippo!




Vuosi lähenee loppuaan. Marsurintamalla tämä vuosi on ollut melko onnistunut, vaikka suruakin on riittänyt.

Vuoden alussa parhaat pikkupojat muuttivat uuteen kotiin. Hurjan raskasta luopua jostain niin pienistä ja suloisista, varsinkin kun häkin reunalla sai päivittäin nauraa näiden menolle. Vaikka muuttivatkin melko kauas, niin onneksi saivat niin hurjan huippu kodin! Kuulumisiakin saa kuulla melko useasti, joka on ihan mahtavaa :)

Murhetta riitti Kookan kastroinnin kanssa, mutta siitäkin selvittiin lopuksi. En tiedä kuinka monta kertaa oon tämän jo sanonut, mutta on se niin muuttunut mies nykyään ja selvästi nauttii enemmän maailman menosta. Vaikka se onkin vähän tossun alla naisten seassa ja sitä jahdataan pois, ei se yhtään haittaa kun lopuksi joku kuitenkin tulee viereen makaamaan ja nuolee korvia <3

Lääkärireissuja tuli myös tehtyä Limetan rohinoiden ja nyt Kävyn kastroinnin takia tämän vuoden aikana. Rahaa on siis palanut, mutta suurimmaksi osaksi kaikki ovat olleet terveitä, ja juuri NYT kaikki ovat terveinä.

Ehdottomasti vaikeinta tänä vuonna oli luopua Killestä. Vieläkin on hurjan tyhjää ja hirmuinen ikävä. Paras kermaporsas <3

Kuka ei kaipaisi tätä suukkosuuta <3
Onneksi vuoteen on mahtunut hurjasti ihan huippuhyvääkin! Kolmen ensimmäisen näyttelynsä jälkeen Hertta valmistui eliittipetiksi. Ja sen jälkeen ppm-sijoja on sadellut monesta muustakin näyttelystä. Limetta valmistui muotovalioksi ja se jos mikä on saannut hymyilemään! Eikä ole muillakaan marsuilla huonosti mennyt. Ihan huippuvuosi näyttelyiden merkeissä! Toivottavasti seuraava vuosi jatkuu yhtä hyvänä, jos ei yhtä hyvänä niin edes yhtä hauskana. Ai että, kun on tullut naurettua autoreissujen aikana jos joku kavereista on uskaltautunut mukaan :)

Myös uusia marsuja on astunut meidän taloon. Ihanat saffronpojat :) Täällä ne höpöttävät ja kasvavat ja syövät ja pukittelevat ja hurisevat. Sellaisia perus pikkupoikia. Niin ihania<3 Ja Hampsteri. Paras Hampsteri :)

Seuraavaksi vuodeksi toivon terveitä ja onnelisia marsuja. Häkkimuutoksia tulee vihdoinkin tapahtumaan Kävyn kastraation jälkeen. Alkaa yläkerrassa olemaan ahdasta kun on jaettu kahteen. Tällä ollaan menty jo ihan liian kauan omaan makuuni ja varmasti haluavat marsutkin venytellä jalkojaan kunnolla. Yksi kirjahylly tänne lisää kiitos. Minne lie mahtuu. Tai ehkä jotain ihan uutta!

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Hyvää Joulua!


Kermaporsaat toivottavat oikein hyvää joulua kaikille! Tarjoamme tänä vuonna kolme joulukorttikuvaa lukijoille, koska en osanut päättää mikä näistä on paras. Mikä on oma suosikkisi? :)

Meillä tarjoillaan tuttuun tapaan isompi kasa herkkuja marsuille illalla. Käpy sai kuvausten aikana haistella vähän omaa erikoisjoululahjaansa. Reilu pari viikkoa niin Käpy saa tämän vadelmasilmäisen lahjansa kokonaan itselleen :)

perjantai 19. joulukuuta 2014

Käpysen kastrointi ja hamsujuttuja

Keskiviikkona suunnattiin Kävyn kanssa eläinlääkäriin. Kello yhdeksän oli aika ja puoli yhdeltätoista hain heräneen marsun koti. Melko samanlailla meni kuin Kookankin kanssa silloin. Käpy sai hurjasti kehuja kauniista väristään ja hoitaja kurkki laatikkoon vielä monta kertaa ennen kuin suostui meidät kotiin päästämään. Kookallekin lähetettiin terveisiä, on näköjään jäänyt hyvin lääkärin mieleen :) Harmitteli vielä kuinka paljon ongelmia silloin oli ja toivoi, että nyt riittäisi tämä yksi kerta. Haava-alue on puhdas ja siistin näköinen, ei ole yhtään lämmin, kuten Kookalla oli, eikä turvotustakaan ole samalla tavalla. Joten ainakin alku näyttää paremmalta :) Kolmeksi päiväksi saatiin kipulääkettä mukaan. Käpy oli heti oma reipas itsensä kun päästiin kotiin ja suuntasi heinien luo. Innolla odotellaan että sekin pääsee omalle tytölleen hurisemaan :)

Hamsteri (nimetön vieläkin. Väpää siitä ei tullut, ja on nyt vain Hampsteri) on aikamoinen tapaus. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa :D On maistanut sormesta (olin juuri syönyt mangokakkua) ja maistanut varpaasta. Syönyt väliaikaisen säilytyslaatikkohäkkiviritelmänsä rikki ja viettänyt toissa yönä hurjan hauskat bileet vapaana koko kämpässä. Neljän aikoihin aamulla tulin kotiin töistä, huomasin että häkki näyttää hurjan tyhjältä ja niinhän se oli. Onneksi, onneksi tuossa hamsterissa on hyvätkin puolensa. Kuten se, että syliin kiipeäminen on hurjan hauskaa kun saa pähkinöitä ja pääsee pois häkistä. Näin ollen se suorastaan juoksi vastaan ja suoraan syliin kun rupesin sitä ihan paniikissa etsimään. Ihan kuin se olisi halunut tulla kertomaan kuinka hurrrrrjan hauskaa sillä on ollut :D Nyt se on asunut vessassa sen itse modaamassa häkissä. Tai oikeastaan se käy vain syömässä ja tarpeillaan sielä. Muuten se kipittelee ympäri vessaa ja juoksee vastaan heti kun oven avaa. Vaikka olisi ihan unenpöpperössä niin on pakko herätä ja tulla kurkkimaan mitä tapahtuu <3 (Vai pidänköhän vaan niin hirveää meteliä, että se tulee vihaisena valittamaan kun se taas herätettiin :D) Melkoisen mussukkainen tapaus, vaikka saanut omistajalle jo harmaita hiuksia. Huomenna vihdoinkin pääsen heti aamusta hakemaan hamsterin dunan ja tilatut virikkeet niin pitäisi pikkutytön pysyä sielä missä pitää. Toivottavasti.

Hampsteri on myös vissiin onnistunut tökkäämään silmänsä johonkin riehuessaan. Eilen silmän ympärillä näytti olevan kuivunutta verta. Tänään näytti jo paremmalta, vaikka ei ihan hyvä olekaan. Itse silmä näyttää normaalilta, mutta ympärillä on vähän verta. Näyttää vähän kuivuneelta rähmältä, mutta ei kai se sitä voi olla kun on punaista, vai?  Voi toista :(

tiistai 16. joulukuuta 2014

PiNan pikkujoulunäyttelyt 13.12.2014



Kuvat © Nea Lehtonen

Mä en kestä näitä naamoja <3

Viime lauantaina oli taas näyttelyt. Lempäälän näyttelyiden piti olla tämän vuoden viimeiset, mutta pakkohan sitä kuitenkin oli vielä näihin raahautua. Taidan olla totaalisen koukussa :D Huono keli yllätti kyllä totaalisesti. Tai no lähdettiin kyllä aikasemmin kuin yleensä, juuri huonon kelin takia, mutta ei sekään sitten lopuksi riittänyt kun alkumatka ajettiin moottoritiellä 40-60km/h. Koukkasin vielä Helsingin kautta hakemassa kaverin ja uuden kuskin meille ja onneksi kuski vaihtui, sillä itse olisin kyllä kääntynyt muuten takaisin jo melkein heti Helsingin jälkeen. Onneksi keli parani loppuakohden ja kotimatkalla olikin jo ihan hyvä keli. Näyttelyt alkoivat 10.00, ja me kurvattiin pihaan 09.57. Kerettiin! ;)

Pikkupoikien valmistelut menivät todella pikaisesti kiireessä, muuten oli tällä kertaa hyvin aikaa valmistella muut marsut.

Jambo - 96p, kuma (+ paras baby)
Liski - 93,5p.
Käpy - 97p, kuma, kupa
Kooka - 95p.
Limetta - 97p, kuma, kupa
Hertta - 98p, kuma, kupa, PPM2!

Limetta pääsi myös PPM-pöydälle. Päivän yllättäjä oli ehdottomasti Käpy, joka yleensä on melko rauhaton tuomarin edessä. Se on myös aikamoinen löllykkä, mutta tällä kertaa sillä meni kyllä ihan hurjan hyvin. Kävyn oltua pöydällä olin kyllä yhtä hymyä, vaikka tytöillä menikin paremmin. Kookakin oli niin hieno, mutta onnistuin leikkaamaan suoneen juuri ennen pöydälle viemistä ja vertakin tuli vielä hiukan laudalla seistessä. Kookan kynnet näyttävät aina jotenkin niin pitkiltä ja kun ne mustat kynnet.. *huoh* :D

Kotiin tultua tuli ihmeteltyä miksi mukana oli kaksi ylimääräistä ruusuketta. Muistinpa sitten vähän ajan päästä, että mehän oltiin osallistuttu persiljansyöntiin Kookan ja Limetan kanssa. Limetta oli kolmas ja Kooka neljäs :)

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Marsukuvia










Siskon kamera oli lainassa ja päätin ottaa pojista kuvia. On ne vaan niin suloisia suukkosuita <3 Keskiviikkona on Käpyn kastraatio-aika. Toivottavasti selvitään tällä kertaa vähemmillä lääkärikäynneillä. Peukut pystyyn!

lauantai 13. joulukuuta 2014

Wannabe Salassapidettävä



No ohhoh. Oon ihastellut nyt hamstereita jo jonkin aikaa, kuitenkin sillä periaatteella, että vaikka kuinka haluaisin en hanki. Kun Pauliinalle syntyi ihanan värisiä ja turkkisia pikkuhamsuja punaisilla (!) silmillä, olin hurjan iloinen kun ne kaikki varattiin hurjan nopeasti pois. Onni ei kuitenkaan ollut myöden ja yhden pikkutytön varaus peruuntui ja "vahingossa" tuli sitten ilmoitettua että meille voi muuttaa. En kyllä kadu, on se niin hurjan suloinen. Harmi vaan, että hamstereiden silmät eivät ole samalla tavalla punaiset kun marsuilla, vaan todella tummat.

Hamsteria ei tässä taloudessa olekaan ollut ihan hurjan pitkään aikaan. Hiukan jännitti pistää tyttö häkkiin kun tultiin kotiin. Ensimmäinen asia mitä Pauliinalta kysyin oli pureeko se :D Miten niin ollut huonoja kokemuksia hamstereiden kohdalla? Tämä pikkuinen olikin ihan kiltti, vaikka jännitti hirveästi. Ehkä meistä tulee ihan hyvät kaverit :) Kutsumanimeä pikkuisella ei vielä ole. Se on kuitenkin ihan saman näköinen kun ensimäinen oma lemmikkini, syrkkiherra Pikku-Jäbä, joten jotain vähän samankaltaista nimeä mietin. Ajattelin ensin nimetä sen Väpäksi, vaikka se naaras onkin, mutta pitää vielä katsoa. Nimiä saa ehdotella jos haluaa :)

Päivän näyttelyt (joista tämä pieni otus siis matkaamme tuli) menivät meidän osalta hyvin. Niistä lisää kunhan saan Nealta taas kuvia :)

tiistai 9. joulukuuta 2014

FI MVA Limetta


Tänään posti toi kotiin hienon vaaleanpunaisen plakaatin. Marsuyhdistyksen sivuilla nämä olikin jo julkaistu lauantaina. Uusi valio, FI MVA Limetta. Jee! :)

lauantai 6. joulukuuta 2014

Limetta 1v!

Limetta parin tunnin ikäisenä ja 1v.
1 päivän ikäisenä ja 1 vuoden ikäisenä. Ihan on sama marsu, mutta korvat ei enää lennä <3

Tänään on tasan vuosi (melkein tunnilleen tasan vuosi) kun meidän häkistä löytyi kolme maailman suloisinta marsuvauvaa. Näistä kotiin jäi poikueen ainoa naaras Limetta. Kaikista kaunein ja ihanin, ihan täydellinen pieni marsu, vaikka se osaakin välillä olla aika tempperamenttinenkin tapaus. Hassua ajatella, että siitä on oikeasti jo vuosi. Tuntuu, ettei siitä ole läheskään näin pitkä aika kun pikkuvauvat Hertan mahan alta löysin. Mihin aika oikein katoaa? Se on kaikkea mitä omalta pikkumarsultani voin vain toivoa. Ihan paras! Näin vuoden kunniaksi, se päätti myös rikkoa kilon rajan ja grammoja löytyy nykyään 1043g. Syntymäpaino oli 104g, eli neiti on kymmenen kertaa isompi kuin synnyttyään. Ja hyvä niin, on enemmän mistä tykätä <3 Pitää ottaa myöhemmin paremmat synttärikuvat.

Hurjasti onnea myös Kasimirille (Clementino) ja Konstille (Chinotto)! Näiden kuulumisia pääsee halutessaan lukemaan täältä.

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Lempäälä 29.11.2014

Lähdettiin kaikkien marsujen kanssa tänään Lempäälän näyttelyihin. Ja voin sanoa että harkitsen kyllä pariin otteeseen ennen kuin otan taas noin monta marsua mukaan. Meinasi melkein tulla kiire kun yritti saada loppupuunaukset tehtyä ennen pöydälle viemistä ja se näkyi pisteissä. Jokainen sai hyvät pisteet muuten, mutta Limetta oli ainoa joka sai puunauskohdista täydet pisteet. Muuten löytyikin kovettumia tassunpohjista, aavistuksen pitkiä kynsiä ja likaisia korvia ja rasvarauhasia. Mulla on huono tapa jättää hiukan kesken valmistelut edellisenä päivänä (kun on iltavuoroa tai muuten vaan ei kerkeä ajoissa kotiin ja sitä edeltävänä päivänäkään ei tietenkään voi tehdä mitään)  ja yleensä teen vielä vaikka mitä ennen pöydälle viemistä. No nyt ei kerennyt. Tosin ihan kiva että tekemistä oli koko ajan,  meni aika hurjan nopeasti eikä edes kerennyt tylsistyä monen tunnin odotteluun :)

Jambo - 96p, kuma
Liski - 96p, kuma
Käpy - 94p.
Kooka - 94,5p.
Limetta - 96p, kuma
Hertta - 96,5p, kuma, kupa, PPM4!

Jos puunaukset olisi olleet tiptop tänään, niin olisi kyllä tullut ihan tosi hyvät pisteet kaikille jos ajattelee kuinka hyvät ne oli jo nyt. Hienot ja parhaat <3

Ulkomuodossa mukana oli Liski, Jambo ja Hertta. Kaikki kolme saivat kumat ja Jambo oli myös tuomarin suosikki! :)

Nämä olivat meidän osalta varmaankin vuoden viimeiset näyttelyt. PiNan näyttelyt jäävät kyllä varmaan välistä tällä kertaa. Hurjan onnistunut vuosi näyttelyiden osalta meillä. Innolla odottaen seuraavan vuoden tapahtumia!

lauantai 22. marraskuuta 2014

Pikkupojat ulkoilee


(Huom! Kannattaa pistää volyymiä pienemmälle. Kamera nappasi telkkarin äänet oikein kunnolla mukaan videolle ja "taustamusiikkina" on kunnon räiskintää ja ammuntaa aina välillä. Ja kuikutusta! )

Tässä tällainen pieni video pitkästä aikaa. Kameran eteen osui vain saffronpojat eilen, vaikka muutkin toki pääsivät jaloittelemaan. Hassut pojat! Videolta näkee hyvin miten eri luonteisia nämä kaksi ovat. Liski ei millään pysy nahoissaan ja tutkii paikkoja vaikka itse kävelin aitauksen läpi pari kertaa. Jambo on hiukan rauhallisempi ja menee kyllä piiloon jos ihminen tulee liian lähelle. Muuten se kyllä on kiva sylikaveri ja makoilee välillä ihan pitkänä pötkönä sylissä, kun taas Liski ei millään jaksa istua minuuttiakaan paikallaan. Kova äänikin näistä pojista lähtee! Ihan korviin välillä sattuu :D

Käpy sai muuttaa poikien luota pois ja hurisee niille nykyään aidan takaa. Liski ja Käpy eivät tulleet enää toimeen niin hyvin kun olin toivonut ja tällä kertaa en vaan jaksa mennä läpi sitä rumbaa mitä kolmen uroksen yhdistämisestä voi tulla. Nyt Käpy odottelee omaa vuoroaan päästä kastroitavaksi ja saa sen jälkeen muuttaa Hertan tai Limetan kanssa asumaan. Millään en haluaisi noita tyttöjä toisistaan erottaa, kun ovat niin paita ja peppu, mutta tällä hetkellä tämä tuntuu parhaalta vaihtoehdolta. Kauhulla odottelen myös kuinka monta kertaa saadaan Kävyn kanssa reissata lääkärissä paiseita tyhjentelemässä, mutta toivotaan, että menisi tällä kertaa paremmin. Hullu minä, kun lähden tähän touhuun taas, mutta Kooka on totaallisesti niin muuttunut ja onnellinen mies, että yhtään ei haittaa jos Käpykin saisi oman daamin kanssa asua. Peukut pystyyn sitten kun saadaan aika varattua!

(Lemmikkimessujen tulokset muokattu. Hertta olikin PPM3, eikä PPM4)

maanantai 10. marraskuuta 2014

Lemmikkimessut 2014









Huh! Nyt se on ohi, pitkä messuviikonloppu. Lauantaina jaksoi vielä herätä, mutta sunnuntaina tökki herääminen hirveästi vastaan. Viime yönä nukkui kyllä tosi hyvin, ja onneksi ei edes tarvinnut aikaseen herätä vaan sain rauhassa nukkua 12 tuntia. Kaikki univelat heti pois, jess!

Loppujenlopuksi mukana oli sittenkin vain neljä marsua ja pet-luokkaan en edes pikkupoikia ilmoittanut. Alkoi ilmottautumishinnat olemaan sen verran korkeempia kuin mihin on totuttunut kun mukana on ollut se 2-3 marsua pelkästään pettiin ja nyt oli melkein kaikki myös tulossa ulkomuotoon. Käpyä en ilmoittanut ollenkaan mihinkään ja lopuksi jäi myös Jambo pois (ei päässyt eläintentarkastuksesta läpi).

Lauantain tulokset:
UML:
Limetta - 1/1 kuma
Hertta - 1/1 serti
Juniorit:
Liski - 1/1 kuma

PET:
Kooka - 95p.
Limetta - 96p, kuma
Hertta - 97p, kuma, PPM3!

Grand Galan (sunnuntai) tulokset:
UML:
Limetta - 1/1 serti
Hertta - 1/1 serti
Juniorit:
Liski - 1/1 serti

PET:
Kooka - 96p, kuma
Limetta - 95p, kuma
Hertta - 95,5p.

Jippiiii! Olisiko yhtään paremmin voinnut mennä. Ensinäkin Limetta sai kolmannen sertinsä ja näin ollen saa hakea Suomen muotovalion arvonimeä. Kuinka hienoa! Ensimmäinen valioni ja vielä omakasvatti. Ihana, ihana Limppu <3 Mä olin vielä ihan varma ettei sitä sertiä ainakaan nyt viikonloppuna saada kun lauantaina tuomarin pöydällä ihmeteltiin, että onko se nyt pew, vai dew vai onko se yhtään mitään, kun messuvaloissa silmät olivat niin punertavat :D Joten se viiminen serti oli kyllä yllätys! Herttakin yllätti pärjäämällä hyvin ja siltäkin puuttuu enää yksi serti. Eikä Liskilläkään huonosti mennyt. Petissäkin meni ihan hyvin. Lauantaina Kookalla oli aavistuksen känsäiset tassunpohjat ja Hertalla sunnuntaina aavistuksen pitkät kynnet joten niille ei mitään, muuten hyvin. Lauantaina Hertta loisti hienosti taas yltäen PPM-sijoille. On siinä kyllä mulla niin hieno marsu!

Vähän vielä väsyttää, mutta kyllä oon tyytyväinen!

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Sauvo 25.10.2014

Taas näyttelykuulumisia. Kaikki postaukset aina samanlaista hehkutusta hyvistä tuloksista eikä tämäkään postaus tee poikkeusta. Mutta minkäs voi kun menee hyvin :)

Kooka 97p, kuma
Limetta 96p, kuma & kupa
Hertta 96,5p, kuma & kupa

Hienot marsut. Kooka jaksaa yllättää vieläkin hyvällä käytöksellään näyttelypaikalla. Vaikka Pauliina-tuomari heilutteli uhkaavasti sormia nenän edessä jätettiin ne tällä kertaa rauhaan (Tähän väliin voi varmaan mainita että Kooka on joskus Pauliinan sormea maistanut :D). Limetta ja Hertta kummatkin hienosti pärjäsivät ja kehuja tuli Limpulla valkoisesta turkista ja Hertalla pehmeistä tassunpohjista kun ajattelee paljonko grammoja se joutuu noilla tassuilla kannattelemaan. Onhan se mamma aika tuhti.

Päivän parasta oli kuitenkin ulkomuodosta tullut palaute Limetalle. Toiselta tuomarilta hyvää palautetta ja serti ja toiselta vain hyvää palautetta. Se kolmas serti olisi tullut jos olisi ollut vähän enemmän hartioita. No saatiinpahan ainakin yksi lisää :) Vielä viimeinen puuttuisi, hui!


lauantai 18. lokakuuta 2014

Aniaras Inside Story







Liski ei millään suostunut olemaan paikallaan, vaan yritti kokoajan tunkea nenänsä kiinni kameran linssiin :)


Kattokaa nyt noita neniä <3

Vähän piti huristella uudelle kaverille, joka tosin vain näytti kieltä takaisin :D

Hirveän kauaa ei keretty ilman reikäpäistä marsua olemaan kun taloon asteli vielä yksi pieni uusi marsu. Aniaras Inside Story, joka sai kutsumanimekseen Jambo. Iso poika, joka on samaa kokoluokkaa reilun kuukautta vanhemman Liskin kanssa. Kummatkin pojat painavat yli 500g. Jambo vaikuttaa melko ujolta tapaukselta, varsinkin jos vertaa siihen millainen Liski oli meille saavuttuaan.

Pikkupojat asuvat nyt yhdessä Kävyn kanssa. Näin nuorien kanssa yhdistämisessä ei ollut mitään ongelmia, katsotaan mitä tapahtuu kun kasvavat. Onnistuuko kolmistaan asuminen vai ei. Voi Kille kun meidät jätit.. Käpy on ihan onnessaan kun saa pikkupojille huristella. On huvittavaa katsoa kun se ei oikein osaa päättää että kumman perässä lähtisi huristelemaan kun pojat pinkovat eri suuntiin. Liskikin on uskaltanut hiukan peppua heilutella Jambolle, mutta lopettaa aina kun Käpy tulee väliin. Jambo ja Käpy tulevat hyvin juttuun ja makoilevat samassa mökissä. Liski taas häkin toisessa päässä. Se on vähän tollainen omia teitään kulkeva marsu. Eilen kun marsut pääsivät lattialle juoksemaan, menivät Jambo ja Käpy kokoajan peräkkäin, kun taas Liski tutkisteli paikkoja omaan tahtiin ihan eri paikoissa. Kyllä on tullut kaivattua pikkumarsujen hepulikohtauksia jaloittelun aikana <3 Kyllä nuo isotkin jaksavat välillä vedellä rallia niin että lakanat menevät ruttuun, mutta kun nuo pienet eivät tahdo sitten millään pysyä pystyssä kun lentävät tasajalkaa ilmaan :D Ihanat! Pitäisi joku päivä kuvata niiden menoa.

Seuraavana viikonloppuna taas näyttelyihin. Tällä kertaa pienemmällä marsumäärällä. Vain Kooka, Hertta ja Limetta lähtevät mukaan. Palkkapäivä oli pari päivää liian myöhään, mutta edessä on muutenkin niin kiireinen viikko, etten varmaan enempää kerkeisikään valmistella. Ja Lemmikkimessuja me odotetaan ihan hurjasti. Sinne lähetään ihan kaikkien marsujen kanssa kun on niin lähellä. Nyt pitäisi vain onnistua trimmaamaan myös näitä värikkäämpiä marsuja. Valkoisissa on se hyvä puoli, että niiden pohjaväri on valkoinen eikä niistä tule laikukkaita (tai no Limetta on laikukas, mutta se ei johdu trimmauksesta :D ). Hertan ja Liskin kanssa ollaan harjoiteltu ja ne on nyt kirjavempia kuin aikaisemmin. No harjoittelemalla toivottavasti oppii. Sain Hertan vihdoin rekisteröityä ja tarkoitus olisi käydä sitäkin näyttämässä pari kertaa ulkomuodossa. Sauvoon ei keretty ilmoittaa kun paperit saapuivat vasta eilen, mutta Lemmareille. Kerkeää vielä trimmaillakin ;)

Nyt edessä olisi häkkien siivousta ja marsujen pussailua! <3

maanantai 6. lokakuuta 2014

PiNa Syysnäyttely 4.10.2014

Matkattiin kaverin kanssa kohti Lempäälää viiden marsun kanssa. Päivä oli pitkä, mutta aika meni suht nopeasti isomman marsumäärän kanssa kun niitä puunaili vielä ennen pöydälle viemistä. Ja meni taas kyllä niin hyvin!

Liski 94,5p, kupa
Käpy 95,5p, kuma, kupa
Kooka 96,5p, kuma, kupa, PPM3!
Limetta 95p, kuma, kupa
Hertta 96p, kuma, kupa, PPM2!

Kuman sai jokainen marsu joka sai yli 95p. ja kupat tuli pikkukohdista. Limetalle ei mitään ulkomuodossa.

Ja ai että kuinka hieno Kookaburramus! Se sai hurjasti kehuja luonteestaan, kaavakkeessakin luki "kesytetty aby" :D Onhan se rauhoittunut tyttöjen kanssa asuessaan, mutta kyllä se sormiani maisteli vielä ennen pöydälle viemistä. Tuomarin edessä se käyttäytyy aina hyvin. En kyllä valita jos muiden sormet säästyvät ;) Kooka sai siis nyt toisen eliittikorttinsa. Nyt vielä metsästämään sitä kolmatta :)

Onnistunut reissu siis, vaikka loppuilta menikin totaalisesti pilalle. Ihana Nea (Touhokasta elämää) otti myös marsuista pari ihanaa kuvaa näyttelyissä:



sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Iso ikävä

Eilen aamulla kun pakkasin marsuja kuljetuslaatikoihin roikkui Kille häkin reunalla odottamassa jos sekin häkistä napattaisiin mukaan. Vanhus sai kuitenkin vain tyytyä pariin rapsutukseen ja isoon heinäkasaan. Illalla kun palattiin erittäin onnistuneen näyttelyreissun jälkeen kotiin, ei vastassa enää ollut sitä ihaninta lörppähuulta ja käheitä kuikutuksia. Kille oli nukahtanut ikiuneen.

Meidän perheessä on ollut marsuja 10 vuotta. Ei näin isossa määrin kuin mitä mulla nyt on, mutta porkkanoita (ja muuta) on tarjoiltu kuikutusten saattelemana lähes päivittäin näin kauan. Meidän ensimmäisen koko perheen marsun siirryttyä paremmille porkkanamaille muistan kinuneeni vanhemmilta uutta. Myöntävää vastausta en kuitenkaan koskaan saannut ja jouduin lopuksi "tyytymään" hamsteriin. Pettymys oli suuri kun siskoni hiukan pienempien ylitaivutteluiden jälkeen sai ostaa itselleen marsun. Ei kestänyt montaa kuukautta kun toinenkin siskoni kävi eläinkaupasta varaamassa itselleen marsun. Näitä tuli hoidettua kuin omia, varsinkin niiden viimeiset vuodet ja olivat hurjan tärkeitä, mutta ai että sitä riemua kun vihdoinkin viiden vuoden odotuksen jälkeen lähdettiin hakemaan sitä ensimmäistä ihan ikiomaa marsuani.

Killen kanssa on tullut koettua niin paljon ja se on tehnyt sen että olen jäännyt totaallisesti koukkuun näihin eläimiin ihan eri tavalla kuin mitä olin ajatellut. Kille oli mukana ensimmäisissä näyttelyissämme, joissa näyttelykärpänen puraisi kunnolla. Se on kaikista kauneimman Limetan isä, ja oli itsekkin ehdottomasti ihan liian hieno ja suloinen säästyäkseen kaikilta rapsutuksilta ja herkuilta. Vanhemmillani asuessani se juoksi huoneen ovelle vastaan iltaisin ja tuli hakemaan oman osuutensa illan tuoreista. Välillä seurattiin jopa keittiöön asti. Sängyn reunalla on norkoiltu herkkujen toivossa ja kiivetty ihan viereen makoilemaan ja nauttimaan rapsutuksista. Muiden vältellessä rapsutuksia häkissä jäi Kille paikoilleen odottamaan pieniä taputuksia. Sylissä oli mukavaa makoilla ihan pitkänä pötkönä ja ummistaa silmänsä <3

Koko eilinen ilta ja tämä päivä on kyyneleet ollut silmissä ja millään ei haluaisi poikien häkkiin kurkata, kun tietää ettei Killen kuono ole heti vastassa. Iso tyhjä paikka on jäännyt marsulaan. Ihan liian iso. Kaunis, kaunis kermapossuni <3