Kaalikuvat

(Klikkaa leveät kuvat suuremmiksi)
Kuvasin tänään marsujen esittelysivuille uudet kuvat :) Käpysellekkin pitäisi tehdä oma sivu.
Onnea Kinkulle! Maailman paras Kinkkumies <3

Marsu kaapissa

Saanko muuttaa tänne?

Kinkkumies on ollut ihan masentunut, sen jälkeen kun sai Kookalta taas köniin ja lopuksi se muutti kaappiin piiloon kaikilta. Sielä se on asunut pari päivää. Se käy varastamassa heinää taikiksien välistä, jonka jälkeen se on taas palanut kaappiin. Olen yrittänyt pitää ovea kiinni, mutta sitä ei saa kunnolla kiinni joten Kinkku on aina änkenyt sinne takaisin. Olen myös pistänyt sen takaisin häkkiin, mutta sielä se ei ole ollut minuuttiakaan.
Kinkku ihan pelkää muita. Se saa häkissä paniikin kun näkee Killen. Hyppää heti ulos. Löysin tänään pari taikakuutiota lisää, joten sain hiukan korkeammat seinät häkin siivouksen yhteydessä (jospa nyt kukaan ei enää karkaa). Kinkku vain juoksi taikiksia päin paniikissa ja yritti hyppiä yli, otti taas vauhtia ja juoksi päin. Sitten se lopetti ja meni nurkkaan makaamaan. Heti kun Kille käveli ohi sama tapahtui taas. Kokeilin jopa Käpysen kanssa, mutta Kinkku oli pikkumarsunkin kohdalla yhtä paniikissa. Se näytti niin masentuneelta kun se lopuksi vain makasi nurkassa. Yleensä se ei uskalla nukkua noin avarassa paikassa, nyt se ei jaksanut liikkua mihinkään. Toivottavasti Kinkku kohta ymmärtää ettei Kille hyökkää sen kimppuun, vaan on se sama vanha tuttu ja turvallinen kaveri.

Tiedättekö muuten mikä päivä huomenna on? Huomenna on tasan kaksi vuotta siitä kun maailman mahtavin Kinkkumies tupsahti maailmaan <3 Huomenna tulossa kuvia siis :)
Pikkumarsu kulkee nyt nimellä Käpynen. Tai no enemmän se kyllä on vain Pikkumarsu, mutta ehkä Käpynen nyt kelpaa :) Käpy oli jotenkin niin outo. Käpynen kuullostaa hiukan hauskemmalta. Pikkuherra Käpynen :D

Käpykö?

Meillä alkoi toinen yö pikkumarsun kanssa melko huonosti. Aamulla kun heräsin löytyi Kooka ja Sweeney Kinkun luota ja Kille oli toisessa häkissä. Jouduin sitten taas tekemään muutoksia häkissä ja nyt aitaus pursuaa ulos jo sängynkin alta. No ainakaan eivät enää ole onnistuneet karkaamaan. Pikkumarsulla oli selässä hiukan haavoja ja Kinkku raukka oli ihan maansa myynnyt ja repaleinen. Töiden jälkeen se vaan makasi liikkumattomana häkissä, eikä reagoinnut mihinkään. Sylissäkin se makasi vain kyljellään, enkä kyllä pitkään aikaan ole pelästynyt yhtä paljon. Oli vissiin shokissa. Vähän ajan päästä se kuitenkin suostui maistelemaan kurkkua ja nyt se on jo ollut ihan kunnossa.

Pikkumarsu on vielä nimetön. Tai no melkein. Kivoja ehdotuksia oli blogiin tullut ja varsinkin Kiwi/Kiivi oli omaan mieleeni :) Tosin näyttää siltä, ettei mulla ole mitään sanottavaa oman marsuni nimeämiseen, sillä siskot ovat jo nimenneet sen Kävyksi. Käpy :D Haha! Kyllä on tullut naurettua. Ei ehkä ole mikään maailman kaunein nimi, mutta kommentteina on vaan ollut "Jos sun yhden marsun nimi on Kinkku niin kyllä tuo tuossa voi olla Käpy!". No olkoon sitten Käpy ainakin hetken, kunnes se oikea nimi löytyy ;) (Kossupossuja, Kiviä, Kaloja ja Kalkkunoitakin on ehdoteltu ja vaikka mitä muuta. Marsujen nimeäminen on muidenkin mielestä näköjään ihan kivaa.)

Sweeney Todd

Kooka niiiin tyytyväisenä.

Creamit

<3

Eilen illalla lähdettiin iskän kanssa ajamaan kohti pääkaupunkiseutua jossa meitä odotti pieni marsunpoikanen. Kooka on nyt ollut lähemmäs 2 kuukautta ilman kaveria, joten oli jo aika senkin saada joku jolle taas purista :)

Sweeney Todd tulee Pulmulta ja on tietenkin creami :) Olin kyllä iloinen kun juuri oikean värinen ja näköinen marsu löytyi juuri sopivaan aikaan sopivasta paikasta. Sweeney on Kinkun siskon (ei samasta poikueesta) tyttären poika ja pakko myöntää että tuo pikkumarsu on niiin samanlainen kun Kinkku pienenä. Ihana!

Eilen Kooka vastaanotti pikkumarsun hurjilla hurinoilla ja astumisilla. Sweeney istui koko illan ihan jännittyneenä mökissä. Vieläkin on hiukan rauhatonta häkissä, mutta sehän on ihan päivänselvää, eiväthän ne ole asuneet vuorokauttakaan yhdessä. Kille on ihan rakastunut pikkupoikaan. Se nuolee Sweeneyn korvia taikiksien toiselta puolelta ja äksyilee Kookalle jos se tulee väliin. Niin suloisia. Sweeneylle pitäisi vielä keksiä lempinimi. Jotain K-kirjaimella alkavaa olin ajatellut, niin sopisi hyvin joukkoon, mutta ei se ehkä pakollista ole :)

Kooka on nyt kaksi aamua neljän aikaa sirkuttanut häkissä. Se istuu mökin katolla ihan paikallaan ja sirkuttelee, vaikka heiluttaisi kättä sen edessä. Hiukan karmivaa. Äitikin oli yöllä kuunnellut outoa ääntä, oli näköjään olohuoneeseen asti kuulunut. Koskaan ennen ei meillä olla sirkuttettu. Olin ihan ihmeissäni, en ikinä olisi ajatellut että saisin kuulla tuota outoa linnunviserrystä.

Ihanaa!

Jos Kooka ei karkaa niin sitten muut marsut. Jotenkin huonosti olin pistänyt taikakuutiot kiinni ja lopputuloksena oli hurjan onnelliset Kille ja Kinkku, jotka söivät heinäsäkkiä ja sukkia. Huomenna aijon pitää kunnon siivouspäivän ja samalla varmistaa, ettei yksikään marsu enää karkaa, ainakaan vähään aikaan. Tänään piti jo siivota, mutta väsymys vei voiton ja lopuksi löhöilin vain sängyssä Kookan kanssa. Se on nyt jo hiukan rauhoittunut ja jaksaa istua välillä pidempiäkin aikoja sylissä mutisematta. Ihanaa! :) Kille ja Kinkkukin saivat osan rapsutuksistaan kun nojailivat anovasti taikiksia vasten. Ihanat, ihanat pikkumiehet. Voisin kehua näitä tyyppejä vaikka koko illan :) Ihanaa on myös se, että jaksan taas nauttia enemmän marsujen seurasta. Nekin jaksavat taas roikkua kaltereissa vastassa, kuten joskus silloin aikanaan. Me ollaan marsujen kanssa oltu vähän off-tilassa selvästi. Nyt on joku painanut on-nappullaa ja sekä omistajasta, että marsuista löytyy taas sitä kaivattua energiaa. Jos vielä saisi jostain niin paljon energiaa, että jaksaisi kuviakin ottaa. Tosin riittää, että saan ihan itse nauttia niistä ihanista pienistä hetkistä marsujen kanssa, joka saa hymyn huulille :)

Ei tässä mitään tärkeää asiaa ollut, tai ainakaan mitään mistä nyt pitäisi mainita. Piti vain kehuskella tätä hyvää fiilistä. Öitä!

PS. Huomenna Kookasta pitäisi taas tulla hyvin onnellinen marsu ;)

Hullu marsu

Kooka, Kooka, Kooka. Tuo marsu saa aikaan kyyneliä, harmaita hiuksia ja naurua. Arvatkaa olenko saannut sitä pysymään yhtään missään häkissä? Ei se pysynyt omalla puolellaan taikisaitauksessa, vaan repi ja riuhtoi kunnes kaikki taikikset lentelivät ympäri huonetta. Melkein. Sen jälkeen ollaankin taas odoteltu että uudet haavat paranevat kaikilta marsuilta. Arghh. Kooka on asunut viikon normaalissa tehdashäkissä ja ihan onnessani luulin, että vihdoinkin olisi löytynyt häkki jossa tuo marsu pysisi. Miten väärässä voikaan olla. Siis onko tuo nyt varmasti marsu? :D Se istuu ja roikkuu kaltereissa vaikka kuinka monta minuuttia. Kaikki jalat roikkumassa pinnojen välissä ja esittelee hampaitaan ja mahaansa kaikille. Ehkä se onkin ylisuuri hamsteri? No kuitenkin. Katossa on pieni rako, jossa ei enää ole mitään luukkua, sillä tuo häkki on niin vanha ja käytetty ja sieltä se sitten varmaan onkin kiivennyt ulos. En tiedä miten se on siinä onnistunut. Jahtasin Kookaa koko viime yön ympäri huonetta. Se yritti karata uudestaan vielä myöhemmin, mutta tömähti sellaisella voimalla takaisin maahan, ettei enää uudestaan yrittänyt. Pistin varmuuden vuoksi häkinkin päälle vielä taikakuutioita.

Kookan jalka on muuten parantunut ihan hyvin. Sain kyllä olla tarkkailemassa ja putsailemassa melko paljon haavaa. Mietin, että olisiko sillä voinut olla siinä huomamattani pieni paise, joka on sitten puhjennut. Mätää sai ainakin yhdessä vaiheessa puristella ulos parin päivän ajan. Nyt näyttää kuitenkin jo hyvältä. Kooka ei ole ollenkaan tykännyt. Se on ollut hirveän kiukkunen siitä asti kun alkoi tappelemaan muiden kanssa. Se on niin turhautunut. Sylissäkin se puree jos jokin ei miellytä, tai maistelee omia varpaitaan. Eikä tuo päivittäinen haavan puhdistus ole ollenkaan auttanut tilannetta. Mietin yhdessä vaiheessa jo, ettei siitä mitään tule. Nyt olen yrittänyt hemmotella Kookaa sylissä herkkujen avulla ja se on hiukan auttanut. Kauaa se ei kuitenkaan jaksa sylissä olla ja alkaa taas maistelemaan sormia. Mutta eiköhän se siitä sitten pian muutu :) Toivottavasti.