Sydänlävistys

Tässä se nyt on! Suloisuus :)

Persiljahetki

Marsut asuivat kaksi päivää olohuoneessa iiisossa taikisaitauksessa, kun olin yksin kotona (jeejee!). Hassut marsut olivat ihan paniikissa, pelästyivät ihan kaikkea. Outoa, sillä ennen ne ovat vain viilettänyt menemään ilman mitään hätää. Ottavat varmaankin pikkumarsusta mallia :)

Muuten meillä menee hyvin ja pojat eivät enää tappele, mitä nyt hiukan kalisuttelevat hampaita jos tullaan liian lähelle. Syöminenkin onnistuu samasta heinäkasasta ja yksi päivä kaikki marsut löytyivät samasta pienestä talosta (tosin Kooka puoliksi ulkoa, sillä se ei mahtunut sisään :P). Ne olivat kyllä pelästyneet aluksi jotain, mutta kyllä ne kuitenkin jäivät kaikki sinne kököttämään yli viideksi minuutiksi senkin jälkeen, että tilanne oli rauhoittunut.

Täällä odotellaan myös lemmikkimessuja innolla! Viime näyttelyistä onkin jo ihan liian pitkä aika. Tänään olisi Turussa ollut näyttelyt ja olisin varmaan sinne lähtenyt jos ei oltaisi näin rupisia. No ihan hyvä näin, matka olisi ehkä ollut turhan pitkä. Tosi hauskaa nyt kun Kooka on meillä niin saa kaksi marsua mukaan. Kille ei ole oikein näyttelykunnossa. Se sai yhessä vaiheessa massaa takaisin, mutta nyt se on taas melko löysähkö ruipelo tappeluiden jälkeen. Tosin se ei ole kertaakaan saannut takaisin sitä ihanaa kroppaa joka sillä oli muutettuaan meille, vuoden takaisten rohinoiden jälkeen. Se ei kiinteydy vaan on löysä. Kinkku on ihan mahtava massamarsu. Ehkä hiukan liian iso nyt kun se syö Kookan pellettejä, mutta kunhan Kooka tuosta kasvaa niin eiköhän Kinkkukin laihdu :) Kooka on tarkoitus ottaa vain mukaan pettiin ja katselemaan menoa. Seuraavana vuonna olisi tarkoitus kokeilla uml-luokassakin käyntiä, kasvattaja kun lupasi alkuvuodesta rekisteröidä pikkumarsun.

Vammamarsuja

Kinkku tippui tänään sängyltä. Se sai jonkun huligaanikohtauksen kun pistin sen sängylle kun piti napata muitakin tavaroita mukaan. Ei kerennyt marsu pysähtyä ajoissa ja tipahti nassu edellä maahan. Onneksi korkeutta on ehkä sen 30cm. Matalampi kuin taikakuutiot ainakin. Hammas lohkesi ja puraisi itseään huulesta.

Kille harrastelee lävistyksiä. Sen lisäksi, että siltä on puuttunut toisesta korvalehdestä palanen pienestä asti, se on nyt hankkinut pienen sydämen muotoisen lävistyksen toiseen korvaan. Se on kyllä aika söpö. Pitää varmaan ottaa kuva jossain vaiheessa.

Haavoja löytyy kummankin takapuolesta vielä, tosin ne on selvästi parantumassa. Rupia irtoilee mukavasti kun marsuja silittelee.

Kooka on kunnossa.

Pyhh. Kuvia ja hauskempia kuulumisia yritän lisäillä vielä tällä viikolla!

Video

Kinkku ja Kooka hiukan vauhdissa :) On ne vaan aika sulosia.

Killen silmä on jo tosi hyvä! Viimeiset tipat annetaan huomenna. Yläluomi jää varmaankin hiukan törröttämään ulos, mutta alaluomeen jää varmaan vain pieni vekki :) Ihanaa!

Silmä oli eilen jo niin hyvässä kunnossa, että päätin uskaltaa pistää Killen muiden kanssa. Koko huone sai toimia häkkinä ja piiloja ja lakanoita oli aseteltu koko lattialle. Ei nukkunut marsut meidän kanssa, vaan me marsujen ;) Videosta voi nähdä miltä huone näytti, vaikka video onkin pari päivää vanhempi. Kaikki meni ihan hyvin, pientä purinaa lukuunottamatta ja sama meno on jatkunut vieläkin. Tosin laumaksi en tuota ihan vielä sanoisi. Kille asustaa tuossa "ulkopuolella" olevassa laatikossa ja poistuu sieltä harvoin. Syö sielä heinää tai nukkuu talossa. Kaksi muuta marsua hyödyntävät sitten kaikki muut tilat, mutta eivät käy Killen laatikossa kuin vain nopeasti piipahtamassa ja harvoin. Ihan kuin laatikon reunalla menisi näkymätön raja, jonka ohi ei saa mennä kumpaankaan suuntaan. Onhan sekin parempi kuin marsupallo. Kille vaikuttaa vain hiukan lyödyltä, sehän kun oli ennen pomo. Se juoksee Kooka-vauvaakin karkuun jos pikkumarsu tulee uteliaisuuttaan liian lähelle. Ehkä tämä tästä.
Nyt illalla olen pienentänyt marsujen alueen tuohon niiden omaan nurkkaan. Onhan niillä vielä koko huone käytössä, mutta se on pelkkää lattiaa.

Tässä yksi päivä huomasin myös, että Killestä on muodostumassa sellainen ihana lötkövanhus. Eihän se vielä vanha ole, mutta selvästi alkaa löytyä piirteitä, joita meidän entisistä vanhuksista löytyi. Kille ei koskaan juokse karkuun häkissä, vaan antaa rapsuttaa ja nauttii kun leuan alta silittää. Sen saa nostettua häkistä ilman mitään karkuun juoksuja. Välillä se tulee ihan vastaan, tosin herkkujen toivossa, mutta kyllä se silityksiinkin tyytyy :) Vaikka silmätippoja on nyt annettu monta kertaa päivässä, jaksaa se kuitenkin tulla yhtä reippaasti syliin pulputtamaan. Lattiallakaan se ei sinkoa piiloon kuten nuo muut, vaan jää vaikka keskelle lattiaa nukkumaan jos se siinä on ollut ennen huoneeseen tuloa. Oon niin kaivannut sitä meidän nykyisissä marsuissa, ettei mitään rajaa. Nyt kotona on taas yksi ihana pötkylä <3 (Linkki Napin pötkyläkuviin).

Kinkku ja Kooka ovatkin sitten jo asia erikseen. Kunnon luonnonlapsia. Niitä saa jahdata ympäri huonetta sen 10 minuuttia, eivätkä ne kuitenkaan anna kiinni. Kookan vielä ymmärrän, mutta Kinkku saisi kyllä nyt miehistyä ja kasvaa aikuiseksi :D Se oli jo aika kiva napata häkistä, mutta sitten se löysi sielunkumppaninsa Kookasta. Vapaus!

Kooka-vauva

Suukkosuu!

Killen kontrollikäynti oli tänään. Sarveiskalvossa ei mitään näkyviä haavoja enää :) Silmäluomikin parantumaan päin, vaikka ei se näytä niin siistiltä kuin keskiviikkona ja torstai-aamuna. Meille määrättiin reseptinä Oftan Chlora-geeliä(?), jota sai hakea jos tuntuu, ettei silmäluomi lähdekkään parantumaan kunnolla. Kille rohisi myös aamulla ihan kunnolla, mutta ell luona ei enään ollut yhtikäs mitään. Mitään poikkeavaa ei kuulunut hengitysäänissä. Saatin kuitenkin Ditrim-resepti, joka sekin varalla, jos sattuisi että Kille alkaa rohisemaan ihan kunnolla. Tällä hetkellä vaikuttaa, ettei kyllä tarvitse.

Pikku-Kooka esitti ensimmäiset popcornailunsa tänään häkin siivouksen yhteydessä. Tosin vain pari hyppyä, mutta varmasti se tästä jatkuu. Kinkusta on tullut hirmu arka ja juoksee pikkumarsun kanssa piiloon jos joku tulee lähelle. Tyhmä. Olisi nyt sen pikkusen pitänyt ottaa mallia isoista pojista! :)