RIP Hertta

FI MVA EPET VVPet-14 Almond's In the Spotlight
23.02.2013-05.12.2017

Maanantaina meidän marsulaan iski kova huoli ja suru, kun Hertta makasi häkin nurkassa todella kipeänä. Vatsa oli ihan kaasuuntunut, eikä papanoita kuulunut. Lähdettiin heti eläinlääkäriin hakemaan ensiapua, kipulääkettä ja primperania ja kotona joutui heti tukiruokintaan ja sai muut mahdolliset suolen toimintaa auttavat lääkkeet mitä kotoa löytyi. Maha oli selvästi kipeä ja Hertta oli kokonaan lopettanut syömisen omatoimisesti. Onneksi tukiruoka kuitenkin vielä upposi. Me taisteltiin yli 24h tuntia, että saataisiin vatsa toimimaan. Töistä oli tauoilla lähdettävä kotiin ruokkimaan marsua, eikä ole paljoa tullut nukuttuakaan kun ruokintaväli on ollut maximissaan sen 2 tuntia. Jossain vaiheessa saatiin muutama papanakin ulos, mutta loppujen lopuksi Hertta ei enää jaksanut ja nukahti ikiuneen.

Meidän marsula on taas menettänyt yhden suuren persoonan ja se sattuu niin hirveästi. Olin aikoinaan jo kauan haaveillut lemonista ja olin viettämässä ystäväni syntymäpäiviä kun facebookin tuli ilmoitus myytävästä vadelmasilmästä. Niin harvoin kuin niitä on myynnissä en miettinyt hetkeäkään ennen kuin pistin viestiä ja onnekseni Hertta pääsi muuttamaan meille!

Herttakin on niitä marsuja jotka ovat vaikuttaneet tähän harrastukseen niin paljon. Se on kuten jo sanoin, ensimmäinen lemonini, emä ensimmäiselle poikueelleni, se sai näyttelykärpäsen puraisemaan kunnolla ja olikin aikoinaan ihan huippu pet-luokissa, sijoittumalla lähes aina. Ennen kaikkea se oli kaikista täydellisin lemmikki, niin kiltti ja rauhallinen. Se oli loppuun asti marsulan kiistaton kuningatar. Se piti huolen ettei kukaan pistänyt sille vastaan ja oli aina pomo laumassaan. Se ei kuitenkaan koskaan ollut muille marsuille ilkeä, vaan oli hyvin määrätietoinen laumanjohtaja ja muisti aina käydä pussailemassa muiden silmiä ja korvia kun vain kerkesi. Täydellinen pakkaus, joka rakasti makoilla ja nukkua päikkäreitä ilta-auringossa <3

Nuku hyvin, maailman paras Hertta.