Kuulumisia meiltä

Ensin vähän kuvia kuluneen kuukauden ajalta:

Se on niin Kinkun näkönen joistan kulmista. Välillä ihan pelästyy onko marsut väärissä häkeissä.

Arvaa kumpi? .. Kinkkuhan se!

Jäännyt tänne kirjoittelu hiukan vähemmälle, kun aika menee töissä ja muihin menoihin. Koneella ei olekkaan tullut istuttua koko kuukautena, vain välillä kännykän kautta seuraillut muiden blogeja. Sen lisäksi ei ole mitään kirjoitettavaa, tai no on, mutten ole viitsinyt tänne mitään tylsiä ja vähän ikäviäkin asioita kirjoitella. Olisi niin mukavaa jos aina olisi vain kaikkea mukavaa kerrottavaa tänne blogiin.

Itse en ole kohta nukkunut kunnolla kuukauteen, koska Kookalla hyrrää hormoonit niin hurjasti. Siis järkyttävää apua! 10 aikaa illalla se aloittaa viimeistään hirveän Kävyn jahtaamisen ja yrittää nylkyttää sitä ihan koko yön (välillä jopa päivällä). Käpy huutaa kuin palosireeni ja toisillakin pojilla on tiukat välit kun naapurihäkissä kinastellaan. Käpyn takamus on kokoajan ihan tahmanen. Tuntuu, että olen kaikkea yrittänyt jotta olisivat hiljaa, mutta Kooka ei lopeta. Erotinkin ne yhdessä vaiheessa, jotta saisin nukkua, mutta silloin Kooka sekoaa kokonaan ja kiljuu ja riuhtoo kaltereita minkä kerkeää läpi yön ja sirkuttelee katolla. Käpykin huuteli kaverinsa perään. Olen pitänyt niitä lattialla vapaana, jotta olisi tilaa juosta karkuun, mutta ei. Kooka on kokoajan nylkyttämässä pikkumarsua. Koko kuukausi on nukuttu melkein 1-3 tunnin yöunilla. Unirytmikin on ihan sekaisin ja nukunkin nykyään heti töistä tultuani. Mitään ei vaan jaksa tehdä. Illalla jos jaksaa lähteä ulos ei halua tulla kotiin, sillä tietää ettei kuitenkaan saa nukkua. Sohvalla on tullut nukuttua jotkut yöt, mutta eihän siinäkään pitkällä tähtäimellä voi nukkua. Jonkinsortin korvatulppiakin on kokeiltu, mutta nekään ei auta. Äiti uhkailee marsujen (Kookan) myynnillä, mutta enhän mä siitä osaisi luopua (tai no välillä yöllä tekisi mieli tunkea se ihan minne vain jotta olisi hiljaa). Ja jos se kuitenkin on vain väliaikaista?

Tosin hirveän terveellistähän tämä ei kyllä ole. Koko ajan väsyttää. Illalla ei oikein enää uskalla itse ajaa autoa ja jos kavereita käy moikkaamassa niin nukun niiden seurassa (Kohteliasta? Oi kyllä!). Päätä särkee koko ajan ja mieliala vaihtuu sekunneittain. En muista koska olisin kiukutellut ja itkenyt näin usein ihan syyttä. (En koskaan?) Mä oon ihminen joka tarvitsee nukkua melkein sen 9h vuorokaudessa, jotta selviän hengissä.

Anteeksi hirmuinen avautuminen ja valittaminen. Kooka on rakas, mutta antais mun nukkua edes yhden yön rauhassa. Just nyt mua ärsyttää kun vaan nään kyseisen marsun (niin ei varmaan sais sanoo, mutta pistäkää tää nyt ihan vaan väsymyksen piikkiin. Kyllä mä Kookasta kuitenkin loppupeleissä tykkään).

Vähän positiivisempiin kuulumisiin. Mun huoneessa sisustetaan uudestaan joten marsut joutuivat muuttamaan sängyn alta pois kun uusi sänky on tulossa. Rakensin kirjahyllystä 200x80cm häkin josta tuli ihan siisti :) Se on nyt jaettu kahteen, mutta tarkoitus olisi jossain vaiheessa hankkia toinenki, jotta kummallakin poikaparilla olisi kahden metrin häkit. Kuvia tulee joku päivä, se ei ole katsokaas ihan valmis vielä, mutta asumiskelpoinen.

Nauttikaa nyt kesästä kaikki! Mä yritän huomenna nukkua kun on viikonloppu, tosin tekisi niin hurjasti mieli mennä rannalle. Koko kesänä ei ole kerennyt tai jaksanut käydä ottamassa aurinkoa tai uida.