keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Namskis!

Nämä kuvat onkin julkaistu instagramissa jo aikaisemmin, mutta kun uusia ei juuri nyt ole. Vähän piti blogin puolelle tulla kirjoittamaan ja ilmoittamaan että hengissä vielä ollaan vaikka viime postauksesta on jo melkein kuukausi. Minne aika oikein katoaa? Marsut voivat hyvin ja nauttivat ulkotuoreista 24/7. Päivittäin tulee kerättyä muovipussillinen herkkuja joka kestääkin hyvin mussuttaa sen vuorokauden. Normi kuivaheinää menee ihan hurjan minimaallisesti marsujen mahoihin. Kesä <3

Muuten tuntuukin itsestä ettei kotona kerkeä käydä kuin vain nukkumassa kun hurjasti on kaikkea menoa kesäksi sovittu. Nyt toivonmukaan olisi taas viikonloppuna aikaa vähän itselleenkin ja marsuille. Jos vaikka pistäisi lattialle vähän juoksentelemaan ja venyttelemään jalkoja. Onneksi vaikuttavat kuitenkin ihan onnellisilta tuolla heinäkasoissaan ja tulevat häkin reunalle vastaan kun käy moikkaamassa. Ehkä tämä meno tästä kohta rauhoittuu. Toivottavasti, niin saisi itsekin kesästä nauttia. Kaverin kanssa onkin sovittu että marsut pakataan joku päivä bokseihin ja raahataan heidän pihalle syömään ja tutkimaan ulkomaailmaa. Sitten vaan istutaan ja nautitaan marsumaisen hyvästä seurasta! Omaan hurjaan viikon lomaan on vielä kuusi viikkoa.




9 kommenttia:

  1. Miksei susta oo kuvia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä oo ollut tarvetta pistää, kun blogi kuitenkin marsujen arjen ympärillä pyörii. On tänne joskus tullut pistettyä yhteiskuvia marsujen kanssa mutta siitäkin taitaa olla jo vuosia :)

      Poista
  2. Moikka Sanni! Jos totta puhutaan, täällä höpisee myös Sanni- nimen omistava marsuhullu. Mulla on kaks marsua joiden rutuja en tiedä sitten yhtään. Valkoinen Ässä-uros (on kastoroitu) hieman utelias, toisinaan ujo herra, kun taas ruskea Hertta-tyttö on laiskan pulskea prinsessa. Se syö, syö, syö ja syö. Syominen on hertan juttu. Hertalla on selässään kermanruskea laikku ja Ässällä musta laikku pepussa ja otsassa. Hertan ja Ässän ns. sukunimi on Kuikkunen, sillä kutsun possusia yleensä Kuikkusiksi. Huoneesta lähdettyä huudan "Heippa kuikut!" nukkumaan mennessä "Hyveli yöteki kuikut" tai kouluun lähdettäessä "Mä tuun parin tunnin päästä. Olkaa kunnolla Kuikkunassukat". Jep, elli Hertta ja Ässä Kuikkunen. Niin, onhan myös tuo yhteinen lempinimi HerttaÄssä. Juu, HerttaÄssä. Onhan se pelikortti, jota tarvitaan miltei joka pelissä!

    -Sanni ja Kuikkuset

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas hauskaa että löytyy sama nimi! Ja näköjään myös Hertat löytyy kummaltakin :)

      Täälläkin tulee noita marsuja kutsuttua vaikka millä nimellä ja höpötettyä kaikenlaista. On ne niin hauskoja otuksia :)

      Uskaltaisin väittää että kummatkin marsusi ovat ihan risteytyksiä.

      Poista
  3. Voisitko tehä marsujen tavara esittelyt, esim vaikka silleen et jokasen marsun tai samassa häkissä asustavien marsujen tavarat erikseen. (tavarat eli esimerkiksi kynsisakset harjat herkut yms.) Myös "näyttelyt" olis kiva idea. Teet postauksen jossa kerrot näyttelyiden säännöt ja lähetät joka marsusta viisi kuvaa; edestä, takaa ja sivulta, sekä ylhäältä. Kaksi viimeistä kuvaa saat päättä itse, ja parasta olisi, jos kuvassa näkyisi marsun luonne.

    -Sanni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ehdotuksista! Pitää katsoa jos jossain vaiheessa saisi jotain erikoispostauksia kehiteltyä. Nyt lähiaikoina tuskin on aikaa, mutta jossain vaiheessa :)

      Poista
  4. Moikka! Ässän isä ainakin oli rusettimarsu joten totta taidat puhua.

    -Sanni

    VastaaPoista
  5. Tuolla häkissä kun on tuo sänky sen seinän vieressä niin hassu että ei siitä marsut ole sulla yli hypänneet. Mun marsut ainakin hyppäis yli toiselle puolelle. Sen verran haspuja marsuja. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On mulla marsut joskus yli menneet. Riippuu vähän yksilöstä ja pitääkin asettaa sellaisia vierekkäisiin häkkeihin jotka viihtyvät omalla puolellaan :)

      Poista