sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Vuosi 2017

Vuosi lähenee loppuaan ja on aika kirjoittaa menneestä vuodesta ja ehkä tulevastakin kuten aina ennenkin. Vuosi 2016 oli itselleni ainakin marsuilun ja muidenkin asioiden kannalta raskas ja melko synkkä, eikä edelliselle vuodelle vuosikatsausta tullutkaan. Mutta nyt on aika taas kirjoittaa!

Vuosi alkoi uudessa kodissa yrittäen jättää viime vuoden murheet taakse. Se onkin onnistunut paremmin kuin hyvin kun marsujen kanssa oleminen pitkästä aikaa rupesi tuntumaan taas kivalta. Tämän vuoden aikana ollaan kuitenkin saatu käydä eläinlääkärissä ihan liian monta kertaa, vähintään joka toinen kuukausi. Välillä jopa viikon välein. Rahaa on kulunut marsuiluun enemmän kuin koskaan, ja voin myöntää että suurimmaksi osaksi myös ihan turhaan. Se ei kuitenkaan haittaa, koska näin on rauhoiteltu myös omaa mielenrauhaani. Toivottavasti nyt ollaan siinä pisteessä että seuraava vuosi tulee olemaan suht normaali marsuvuosi.

Surua ja luopumistakin on kohdattu. Keväällä päätettiin päästää pikkuinen Callisia paremmille porkkanamaille purentavian takia. Niin kauan odotettu pieni pew <3 Myös vuoden aikana on kolme aikuista marsua Martta, Milla ja Jambo muuttaneet uusiin koteihin. Haikeaa, mutta onneksi kaikki kolme pääsivät tutuille ihmisille asumaan. Nyt ihan lähiaikoina jouduttiin vielä sanomaan hyvästit Hertalle, joka oli kyllä vaikeinta koko vuotena. Marsulan kiistaton kuningatar on poissa.

Myös hyviä asioita on marsulassa tapahtunut! Saatiin uudet hienot häkit marsuille heti alkuvuonna. Me ollaan pitkän näyttelytauon jälkeen päästy taas mukaan ja mitä piristysruiskeita arkeen marsuntäytteiset päivät ovatkaan olleet! Myös hyvät tulokset ovat lämmittäneet mieltä, en todellakaan ajatellut että palattaisiin mukaan tällaisin tuloksin! Marsulaan ollaan saatu:
10 × PPM-sijaa (eliittikorttia)
1 × BIS4
6 × serti
Nämä ovat riittäneet saamaan yhden uuden valion, kaksi uutta eliittipettiä, yhden mega-eliittipetin sekä kaksi sijaa vuoden pet-voittajista. Ihan huippua!

Loppuvuodesta päästiin nauttimaan vuoden ainoista poikasista. Tarkoitus oli myös astuttaa alkuvuodesta muutama naaras, mutta kaiken stressin keskellä niistä haaveista luopuminen oli paras vaihtoehto.

Meille muutti myös vuoden aikana kaksi oikein ihastuttavaa marsua Almond's marsulasta, Nasu ja Ivan. Perheenlisäystä on tullut myös Elmeriina-kameleontin myötä ja alkustressailujen jälkeen sekin on vihdoinkin kotiutunut uuteen kotiinsa. Niin huippuhauska tyyppi <3 Kissat ovat voinneet hyvin, muutamaa ripulitapausta lukuunottamatta ja herättävät meidät joka aamu rakkaudentäytteisillä kehräyksillä <3

Vaikka näin tekstin muodossa vuosi ei ehkä näytä mitenkään erityisen hyvältä, on se omasta mielestäni ehdottomasti parempi kuin edellinen vuosi. Se olikin tavoite tälle vuodelle ja se on ehdottomasti tavoitettu.

Vuodelle 2018 toivotaan terveitä marsuja ja vähemmän eläinlääkärikäyntejä. Stressailun voisi jättää marsujen osalta vielä vähän pienemmäksi ja vaan nauttia. Näyttelyissä tullaan tottakai käymään mahdollisuuksien mukaan ja toivotaan että marsulassa kasvaisi tällä hetkellä uusia tähtösiä. Ainakin kaksi poikuetta on suunniteltu seuraavalle vuodelle jo valmiiksi ja toivon todellakin että kaikki menisi hyvin.

Toivottavasti teidänkin vuosi on ollut juuri niin hyvä kuin olitte toivoneetkin ja seuraava vuosi olisi vähän vielä parempi <3 Hyvää uutta vuotta!

sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Hyvää Joulua!


Ihanat joulutytöt <3 Limetta, Babiana, Camellia & Doodia


Ivan, Dahlia, Camellia, Derris, Nasu & Paavo

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

5 viikkoa

Daphne

Dahlia

Derris

Doodia

Dahlia, Derris, Daphne & Doodia

Maanantaina pikkumarsut täyttivät viisi viikkoa. Näitä neljää on tullut hirmu vähän kuvattua ja eilen juuri ennen kuin oltiin lähdössä muiden menojen ohella heittämään Daphnea lähemmäs uutta kotiaan, tajusin ottaa kameran esiin. Aika söpöjä pieniä, vaikka itse sanonkin <3 Dahlia on jotenkin yhtäkkiä melko saman näköinen kuin mitä Babs oli pienenä. Melkein harkitsen jo senkin jättämistä kotiin, mikäli se ei lähdekään muualle. Toisaalta, ei ole mitään järkeä jättää kaikkia kolmea kotiin, varsinkin kun marsuni rupeavat muutenkin olemaan jo suurinosa sukua toisilleen ja Nasukin toivon mukaan on tiineenä pian. Mutta, eihän näitä voi vastustaa <3

perjantai 15. joulukuuta 2017

Kohta on joulu

Joulu lähenee jo hurjaa vauhtia ja pian pitääkin jo ruveta suunnittelemaan marsujen joulukuvauksia. Mitäköhän kivaa rekvisiittaa sitä tänä vuonna keksisi? Tilasin marsuille myös joululahjaksi Hoikan Herkkuja, mutta ne on kaikki kohta jo syöty :D Pitää varmaan pistää toinen tilaus tulemaan!

Hertan poismenosta on jo reilu viikko ja vieläkin surettaa. Tuoreiden pilkkominen tuntuu vaikealta ja häkin reunalta puuttuu yksi pahimmista kerjääjistä. Ei tähän menettämiseen kyllä koskaan tule tottumaan.

Huolta on riittänyt myös Hertankin jälkeen, kun Pulla rupesi vikisemään pissatessaan ja papanoidessaan. Itse olin jo ihan varautunut virtsakiviin ja leikkaukseen, mutta onneksi kyseessä oli vain virtsatientulehdus. Pulla on nyt kipulääkityksellä ja antibioottikuurilla. Virtsa on todella sakkaista, mutta kipulääke on onneksi Pullan oloa helpottanut. Toivotaan että ab-kuuri auttaa.

Jos jotain positiivista niin Paavon silmävuodot ovat vihdoinkin ohi! Toinen ab-kuuri auttoikin lopuksi ja Paavolla on vihdoinkin pitkästä aikaa silmät normaalissa kunnossa. Ihanaa!

FI MVA MEPET EPET VVPET2-17 Babiana

Posti toi myös tällä viikolla Babianan ja Nasun (mega)eliittipet-plakaatit, joten nyt sekin on virallista! Myös Vuoden Voittaja-tulokset on julkaistu ja olin kyllä niin ällikällä lyöty kun sekä Babsin, että Nasun nimet löytyivät sijoittuneiden joukosta! Babs oli sijoittunut toiseksi, vaikka meidän näyttelyvuosi alkoi vasta lähempänä kesää. Ihan huippua, kun oma kasvatti pärjää näin hyvin! <3

Myös pikkuinen Nasu oli hienosti viides! Tämä oli todellakin yllätys, sillä Nasu osallistui ensimmäisiin näyttelyihinsä vasta syyskuussa Nordicissa, eikä ole ollut vielä edes syntynyt kun muut ovat ppm-sijoista taistellut alkuvuodesta. Hieno pikkupossu <3 Sijoitus tuli kuitenkin vain juuri ja juuri, sillä ensimmäinen ei-sijoittunut oli vain kahden pisteen päässä.

EPET VVPET5-17 Almond's Bake A Creamcake If You Dare (edessä) ja Babiana

Pikkuiset D-lapset kasvavat ja osa onkin jo ohittanut 300g rajan, eikä loputkaan ole kaukana. Näillä näkymin Daphne on ensimmäinen joka on lentämässä pesästä pois ja tiistaina olisi pikkutytön tarkoitus muuttaa omaan uuteen kotiinsa. Derriksen lisäksi Doodia on ainakin alustavasti jäämässä kotiin. Se on hurmannut minut ainakin ihan totaallisesti pyöreällä ja pehmeällä vauvamahallaan <3 Onhan se kuitenkin ps-kantaja ja värikin ihan kiva (pohjaa lukuunottamatta), joten en siitä ainakaan vielä raaski luopua. Dahlialla on mahdollisesti koti jo tiedossa, mutta vielä ei sekään ole ihan satavarmaa. Pitääkin vielä muistaa napata kameralla kunnon kuvia muistoksi pienistä. Aika on mennyt ihan liian nopeasti ja tuntuu, etten ole kerennyt vielä hemmotella pieniä pilalle. Onneksi osa jää vielä kotiin <3

torstai 7. joulukuuta 2017

RIP Hertta

FI MVA EPET VVPet-14 Almond's In the Spotlight
23.02.2013-05.12.2017

Maanantaina meidän marsulaan iski kova huoli ja suru, kun Hertta makasi häkin nurkassa todella kipeänä. Vatsa oli ihan kaasuuntunut, eikä papanoita kuulunut. Lähdettiin heti eläinlääkäriin hakemaan ensiapua, kipulääkettä ja primperania ja kotona joutui heti tukiruokintaan ja sai muut mahdolliset suolen toimintaa auttavat lääkkeet mitä kotoa löytyi. Maha oli selvästi kipeä ja Hertta oli kokonaan lopettanut syömisen omatoimisesti. Onneksi tukiruoka kuitenkin vielä upposi. Me taisteltiin yli 24h tuntia, että saataisiin vatsa toimimaan. Töistä oli tauoilla lähdettävä kotiin ruokkimaan marsua, eikä ole paljoa tullut nukuttuakaan kun ruokintaväli on ollut maximissaan sen 2 tuntia. Jossain vaiheessa saatiin muutama papanakin ulos, mutta loppujen lopuksi Hertta ei enää jaksanut ja nukahti ikiuneen.

Meidän marsula on taas menettänyt yhden suuren persoonan ja se sattuu niin hirveästi. Olin aikoinaan jo kauan haaveillut lemonista ja olin viettämässä ystäväni syntymäpäiviä kun facebookin tuli ilmoitus myytävästä vadelmasilmästä. Niin harvoin kuin niitä on myynnissä en miettinyt hetkeäkään ennen kuin pistin viestiä ja onnekseni Hertta pääsi muuttamaan meille!

Herttakin on niitä marsuja jotka ovat vaikuttaneet tähän harrastukseen niin paljon. Se on kuten jo sanoin, ensimmäinen lemonini, emä ensimmäiselle poikueelleni, se sai näyttelykärpäsen puraisemaan kunnolla ja olikin aikoinaan ihan huippu pet-luokissa, sijoittumalla lähes aina. Ennen kaikkea se oli kaikista täydellisin lemmikki, niin kiltti ja rauhallinen. Se oli loppuun asti marsulan kiistaton kuningatar. Se piti huolen ettei kukaan pistänyt sille vastaan ja oli aina pomo laumassaan. Se ei kuitenkaan koskaan ollut muille marsuille ilkeä, vaan oli hyvin määrätietoinen laumanjohtaja ja muisti aina käydä pussailemassa muiden silmiä ja korvia kun vain kerkesi. Täydellinen pakkaus, joka rakasti makoilla ja nukkua päikkäreitä ilta-auringossa <3

Nuku hyvin, maailman paras Hertta.

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Paljon onnea!


Tänään juhlistetaan 100-vuotista Suomea ja samalla myös meidän ensimmäinen poikue täyttää jo neljä vuotta! Oikeat Suomineito- ja poika, niin lumenvalkoiset. Onnea Suomelle, Limetalle ja Chinotolle, sekä Clementinolle sinne omaan kotiinsa! <3


sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Grand Gala, Turku 25.11.17

Vuoden viimeiset näyttelyt olivat eilen. Lähdettiin ajoissa matkaan ja aamu alkoikin toimimalla ensimmäistä kertaa eläintentarkastajana. Mukana olivat Babs ja Nasu, sekä mukanani oli esitettävänä vielä yksi marsu joka ei ole omistuksessani.

Toimin sihteerinä melkein koko päivän, mutta aikaa jäi myös valmistella marsuja pettiin.

Babianalla meni oikein hyvin. GG-petissä Babs sai 95p ja kuman. Toisessa pet-luokassa Babs sai 95,5p, kuman ja oli PPM6! Näin ollen Babs valmistui MegaEliittipetiksi! Ihan huippua! <3

Nasu oli ilmoitettu myös ulkomuotoon ja oli sielä kummassakin luokassa ROP2, sertillä. Nyt puuttuisi enää yksi serti!
GG-petissä Nasu sai 95p ja kuman ja toisessa luokassa 96p, kuman ja oli PPM4! Ilokseni ja onnekseni sain myös tietää että näyttelysääntöjä on tänä vuonna myös muutettu niin että vain yksi eliittikortti riittää avoimesta luokasta, vanhan kahden sijaan, joten Nasukin valmistui Eliittipetiksi vain 6kk iässä! Eipä ollut sääntöjä kotisivuille päivitetty kaikkiin paikkoihin, joten tämä oli mennyt itseltäni ihan kokonaan ohi. Nyt Nasu jää näyttelytauolle kun alkaa olemaan sen verran iso tyttö jo ja pääsee mammalomailemaan kun sulhanen saapui kylään :)

Päivä venyi erittäin pitkäksi kun SMYn kokous oli vielä näyttelyiden jälkeen. Aamulla tuli herättyä viideltä ja marsut sain purettua häkkeihin vasta yhdentoista aikaan illalla. Mutta eipä se haittaa kun on kivaa :)


lauantai 18. marraskuuta 2017

5 päivää

Pikkuiset kasvavat ja suurin osa on jo ohittanut syntymäpainonsa. Kamelin tissillä roikkuu koko ajan joku. Ihan vähän häiritään myös lauman muita jäseniä ja otetaan mallia isommista. Ihania <3 Harmikseni on ollut niin pimeää ja synkkää ettei oikein parempia kuvia ole vielä pikkuisista saannut, mutta onneksi tässä on vielä aikaa. Yksi päivä aurinko paistoi kyllä ihanasti, mutta eihän sitä yövuoron jälkeen kuitenkaan jaksanut ajoissa nousta ylös. Alla ihan nopeat kännykkäräpsyt pienistä. Doodia oli juuri tissillä juomassa, joten en viitsinyt sitä häiritä. Häkissä en ole oikein kunnon vauvakuvia saannut, kun menevät niin hurjaa vauhtia, että kuvista tulee ihan sumeita, tai kuvasta puuttuu puolet marsusta. Pitäisi varmaan näihinkin häkkeihin jossain vaiheessa lisätä ne ledit, jotka ovat kaapissa jo kohta vuoden odottaneet.


Derris

Daphne ja niin ihanat simmut <3

Dahlia

Limetan ripuli jatkui vielä muutaman päivän. Jouduin pari kertaa päivässä tukiruokkimaan sitä, lähinnä nesteytyksen kannalta ja tarjoamaan papanoita. Ruokahalu oli kuitenkin hyvä, joten tärkeintä oli saada massuun ihan sitä heinää. Täytinkin koko häkin kautaaltaan heinällä, jotta sitä olisi koko ajan nenän edessä ja aktivoisi syömään.

Paavokin kävi viikolla lääkärissä ja tutkittiin hampaat. Vaikka hampaita syyksi epäiltiinkin, niin ne olivatkin ihan hyvässä kunnossa. Ihan vähän epätasaisuutta toisella puolella alahampaissa, mutta kuitenkin niin hyvässä kunnossa, ettei ole vaikuttanut marsuun millään tavalla (ainakaan silmiin). Ne kuitenkin hiottiin tasaiseksi nyt samalla. Eipä siis löytynyt syytä silmien vuotoon. Lääkäri tykkäsi kuitenkin että hengitys rohisee vielä aavistuksen, joten jatkettiin antibioottikuuria. Jos tämä ei auta, niin suositeltiin röntgenin ottoa, jotta nähdään onko jotain muuta mikä voisi vaikuttaa. Paavollahan on jo fatty eyen takia todella pullottavat silmät (tosin pahemmin vuotava on pienellä fatty eyellä), joka voi myös osittain vaikuttaa asiaan. Vuotoa on kuitenkin sen verran että karvat irtoilevat silmien alta, joten hyvä juttuhan se ei ole. Kokeillaan myös purujen vaihtoa pois, vaikka se ei ole aijemmin vaikuttanut Paavoon mitenkään. Pölyävyyden takia se voi kuitenkin pahentaa oireita, vaikka ei itsessään syy olisi. Paavon yleiskuntoon silmät eivät kuitenkaan ole vaikuttanut mitenkään, joten mitään suurta hätäähän tässä ei ole, mutta eihän se nyt kivaakaan ole marsulle.

Uusi tulokas Elmeriina.

maanantai 13. marraskuuta 2017

D-poikue


Vuosi siinä kerkesi vierähtää kun meillä viimeeksi oli poikasia. Tänään yhdentoista aikaan päivänvalon näki meidän D-poikue. En ole varma heräsinkö johonkin Kamelin pieneen ääneen, vai näinkö vain unta, mutta heräsin juuri kun Kamelilla rupesi supistukset alkamaan. Istuin hiljaa vieressä katsomassa koko toimituksen läpi ja kaikki meni melko mallikkaasti. Ensin maailmaan putkahti isoin poikanen, 125g ja pienin 88g tuli viimisenä. Punnitsin poikaset ja katsoin sukupuolet vasta kun olivat kuivuneet ja vähän enemmän perillä maailman menosta. Vaikuttavat oikein tomerilta pieniltä ja Kamelikin näyttää voivan hyvin ja pussailee poikasiaan minkä kerkeää <3 Nimetkin pienillä on taas jo näin ajoissa (ollut jo, kröhöm, monta kuukautta mietittynä). Niille jotka eivät vielä tieneet, poikaset nimetään kasvien tieteellisillä nimillä.

Doodia, self buff naaras, 125g
Ensimmäisenä maailmaan putkahti iso ja reipas buff tyttö. Lupaavan oloinen, ainakin vielä. Kauniit silmät ja nätti pää. Väristä en uskalla vielä tarkemmin sanoa, mutta ainakin tällä hetkellä näyttää kivalta. Vähän väärän värinen omiin tarkoituksiin, mutta oon kyllä näihin syntyneisiin buffeihini ihastunut totaallisesti ;)

Daphne, self buff naaras, 98g
Toisena tuli vähän pienempi bufftyttö. Tämäkin kivan oloinen, ehkä vähän vaaleampi väri kuin siskollaan, mutta harmillisesti tumma pigmentti, joka saa korvanlehdet vähän tummumaan ja "kajaalit" silmien ympärille. Muutenhan Daphne on oikein suloinen pieni <3

Dahlia, self lemon naaras, 104g
Buffien jälkeen oli kiva huomata että syntyi meille sittenkin myös punasilmäisiä! Aluksi harmittelin kun piiloon kurkin, että saffronhan se siinä, mutta Dahlian vähän kuivuttua sain todeta että meille tuli kuin tulikin lemon! Siihenhän oli tästä yhdistelmästä vain 25% mahdollisuus. Dahlia on poikasista pitkulapäisin, mutta muuten niin suloinen. Ja lemon <3

Derris, self lemon uros, 88g
Viimeiseksi Kamelin mahan alle ilmestyi pikkuinen Derris, ja taas lemon! Jippii! Pienestä koostaan huolimatta Derris oli poikasista se joka vaikutti pirteimmältä ja oli heti lähdössä pois muiden luota synnyttyään :D Ihan kivalta vaikuttaa, katsotaan miltä vaikuttaa kun vähän kasvaa. Derris on ainakin jäämässä kotiin Ivanin kaveriksi.

Poikaset lepäilevät Kamelin hellässä huomassa ja ovat ihan vähän kierrelleet mökin ulkopuolella, ja muutama heiveröinen yritys ilopukkeihinkin on muutamalta tullut <3 Nyt vaan toivotaan, että kaikki kasvavat kunnolla ja Kamelikin pysyy hyvässä kunnossa hoitaessaan poikasiaan.

perjantai 10. marraskuuta 2017

Marsuarkea

Marsulassa tapahtuu kaikkea pientä kivaa ja myös ikävempiäkin asioita. Välillä tulee mietittyä että mistä kaikesta voisi blogiin kirjoitella, mutta harvemmin jaksaa mitään loppujen lopuksi tulla kirjoittelemaan. Olen viimeisen vuoden aikana vähentänyt aivan hurjasti koneella olemista, lähinnä maksan vain laskut ja muuten tulee nopsaan kurkattua kännykällä muut ei niin tärkeät jutut.

Käytiin Pinan Halloween-näyttelyissä 28.10 ja se menikin meidän osalta erittäin hyvin, vaikken ollut viime näyttelyiden jälkeen tehnyt oikein mitään marsuille. Babs oli PPM3 ja Nasu PPM1! Babsilta puuttuu enää yks eliittikortti että siitä tulisi Mega Epet! Nasullakin olisi nyt kasassa kolme eliittikorttia, mutta ne ovat junnujen luokista, joten avoimista pitäisi vielä saada kaksi. Osallistuttiin myös marsujen sekä omistajien pukukilpailuun ja kummastakin tuli voitto! Alla video Babsista ja Nasusta kannibaalikurpitsoina (ilmoitelkaa jos video ei halua näkyä).



Lääkärireissuiltakaan ei valitettavasti olla vältytty. Meillä on ollut hengitystieinfekioita, onneksi ihan lievänä. Muutama marsu on asunut eristyksissä antibioottikuurin ajan, kun kolmella kappaleella oli vähän nuhaa ja silmät vuotivat (osalla ihan lievää rohinaa), ettei vain ollut mitään tarttuvaa. Kaikki vaikuttavat voivan hyvin, tosin Paavolla vuotaa silmät edelleen. Lääkäri oli sitä mieltä että oli tuntevinaan ihan pientä epätasaisuutta Paavon hampaissa, joten näillä näkymillä ongelma onkin Paavon osalta niissä ja uusi aika on varattava hammashuoltoon.

Tämän viikon maanantaina kävin myös SMYn järjestämässä eläintentarkastuskoulutuksessa (vihdoinkin!). Paljon teoriaa oli jo mitä itse tiesin, mutta vähän oli myös uutta. Mielenkiintoista ja opettavinta oli päästä itse tutkimaan marsuja ja ehkä nyt voin todeta olleeni iha liian tarkka omien marsujeni kanssa viimiset vuodet. Olisi melko iso kasa rahaa säästynyt turhilta lääkärikäynneiltä, mutta minkäs sitä omille kammoilleen mahtaa :D

Kameli on vihdoinkin tiineenä - todella tiineenä ;) Poikaset voivat ihan mikä päivä tahansa putkahtaa ulos, toivottavasti kaikki menee hyvin! Kolme viikkoa sitten tunsin ensimmäiset potkut ja lantioluutkin ovat olleet melko auki jo muutaman päivän. Täällä ollaan jo ihan hermona, kun ei mitään tarkkaa astumispäivämäärää ole eikä varmasti tiedä koska poikaset tulevat. Näillä onkin kuin onkin isänä Liski, joten punasilmäisiä on mahdollista syntyä! Kaikki peukut ja varpaat pystyyn että kaikki menee hyvin!


Vielä on vähän surkua marsulassa, Limetta kehitti itselleen tänään ripulin ihan omasta huolimattomuudestani ja nyt on niin paha mieli marsuraukan takia :( Onneksi ruokahalua löytyy omasta takaa, ja terveen marsun papanat uppoavat hyvin massuun. Pitäkää Limpullekin peukut pystyssä, että saadaan marsun massu taas toimimaan kunnolla! <3

Hauska Ivan <3

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

TuTan näyttelyt, Turku 14.10.2017

Turun Seudun Talttahampaat ry on ihan uusi jyrsijäyhdistys, joka järjesti nyt viikonloppuna toiset näyttelynsä, joissa ekaa kertaa pet-luokka marsuille. Matka meni oikein sutjakkaasti Turkuun kun äitini päättikin lähteä mukaan marsuilemaan!

Näyttelyt olivat todella mukavat ja arvostelut sujuivat melko nopeaan tahtiin, lopussa meinasi tulla itselleni jopa kiire! Istuttiin äitin ja Flying-marsulan Annukan kanssa juttelemassa vähän kaikenlaista, pistettiin marsuja valmiiksi ja taisi sielä lomassa muutama puolikas villasukkakin valmistua (ei tosin omasta toimestani). Itselläni oli ennakkoon ilmoitettu neljä marsua.

Paavo oli ensimmäisenä arvosteltavana ja se yllätti kyllä niin positiivisesti! Ei ole kukaan marsuistani koskaan tainnut istua laudalla niin nätisti mukisematta vastaan edes hampaita katsoessa. Yleensä Paavo on halunut arvostelujen alussa karata jännityksen takia laudalta ja vasta loppua kohden rauhoittunut. Nyt se oli niin hienona, että väkisinkin hymyilytti! Se saikin hienot 97p ja kuman turkista ja käsiteltävyydestä. Kävi se myös PPM-pöydällä muttei sijoittunut.

Nasu sai meidän marsuista tänään parhaat pisteet 97,5p ja oli ainoana pikkumarsuna PPM-pöydällä. Nasu olikin lopuksi hienosti PPM4! Nasu on aloittanut oikein hienosti näyttelyuransa.

Tänään ei oikein ollut Babsin päivä. Aamulla pistäessäni sitä kuljetuskoppaan, huomasin että sillä oli kiima ja se kyllä näkyi! :D Se oli todella rauhaton, nuoli ja maisteli tuomarin sormia eikä millään viitsinyt käyttäytyä. Toivotaan todellakin, että johtui juurikin kiimasta ja seuraavalla kerralla osataan taas käyttäytyä kuten hienojen naisten kuuluu. Pisteet ei kuitenkaan olleet huonot, 95,5p.

Pulla sai 97p ja kuman "hyvistä tassunpohjista ikäisekseen". Korvissa oli vähän likaa, mutta se oli jo tiedossa tuomarille vietäessä (tuli vähän kiire). Pulla kävi myös PPM-pöydällä muttei sijoittunut.

Ja arvatkaa kuka muu oli mukana jälki-ilmona? Limetta! Mietin kauan että ottaisinko sen mukaan vai en. Perjantai-iltana päätin jättää sen kotiin, mutta aamulla pakkasin sen kuitenkin vielä mukaan. Limppu veteli vanhaan tuttuun tapaan tasaisen suorituksen, vaikkei ole ikuisuuksiin ollut mukana. Se sai 96,5p, ja kuman "hyvistä tassunpohjista ikäisekseen". Tämä oli kyllä palkinnoista paras tänään! En tiedä olenko blogiin aikaisemmin maininnut mutta me ollaan jo hyvä tovi taisteltu Limpun ylipainon ja tassunpohjien kanssa. Limetalla alkoi jossain vaiheessa olla jo niin paljon painoa tassuilla, että alkoi jo olemaan oireita tassunpohjatulehduksesta. Tassut olivat turvonneet ja ei ollut kaukana että olisivat jopa voinneet tulehtua. Jossain vaiheessa paino alkoi onneksi laskea (löysin vihdoinkin häkkijärjestelyn joka toimii) ja ahkeran rasvailun avustuksella tassut ovat taas kunnossa - todistetusti!

Unipussitkin oli paikalla myymässä tuotteitaan, enkä voinnut vastustaa olla ostamatta kahta petiä. Kyllä ne fleecestä tehdyt on vaan niin enemmän marsujen mieleen, Nasu on nukkunut koko illan yhdessä niistä. Se uppoaakin sinne piiloon hyvin, kun on vielä niin pieni <3 Nasu voitti myös ihanan värikkään uniriipun.

Kameli ja Nasu testaa. Pehmeää <3

Ruusukkeet. Katsokaa kuinka söpö logo TuTalla!

Näin rento Hertta odotti meitä kotona <3

Liski oli heti kerjäämässä huomiota

Limppu rakas <3 Sai myös hyvät pisteet yleiskunnosta, ei enää jälkiä liikagrammoista.

Nasulla takana rankka päivä!

Taas pitkä näyttelypostaus! Tuli pitkästä, pitkästä aikaa juotua kahvia (voi kun kunnon tummaa kahvia on ollut ikävä!) ja vieläkään ei väsytä ollenkaan, aikaisesta heräämisestä huolimatta.

perjantai 29. syyskuuta 2017

Syyskuvia

Babs, Pulla, Kameli, Nasu & Paavo

Innostuinpa oikein kunnolla eilen kuvaamaan ja lopputuloksen näette yllä! Hain ulkoa värikkäitä vaahteranlehtiä ja levittelin ne marsujen häkin päälle. Marsujen mielestä lehdet olivat hurjan maukkaita ja sen takia melkein jokaisessa kuvassa jonkun marsun pää oli aina piilossa lehtien takana. Tämä olikin ainoa onnistunut kuva :D Tänään päätin napata vielä muutaman kuvan, ennen kuin luopuisin lehtikasasta marsulassa, tosin kuvasin tällä kertaa vain yhden marsun kerrallaan. Niin paljon helpompaa!

Kameli ei ole näyttänyt vielä mitään merkkejä tiinehtymisestä. Meillä on aina napannut heti ensimmäisestä kiimasta (myös silloin kerran kun uros tapasi naaraan vain kiiman aikana), joten hiukan ollaan jo malttamattomina, kun yleensä tässä vaiheessa on jo poikasia ruvennut näkymään. Päätin alkuviikosta vaihtaa Kamelille toisen uroksen, jolla varmasti on taidot hallussa. Voihan se olla että Kameli on tiinehtynyt viime kiimasta (vielä en ole uroksen vaihdon jälkeen kiimaa bongannut), mutta saa nyt jatkossa asua uuden tulokkaan Ivanin kanssa. Kameli on nyt 11kk, mutta ei ole vielä millään tavalla ruvennut keräämään liikaa massaa ja läskiä, joten hyvin uskaltaa vielä pitää uroksella kunnes tärppää. Jospa me vielä saataisiin pikkuisia!

Ivan



Kuten jotkut ehkä ovat jostain bonganneet, muutti meille vielä yksi lisävahvistus Almond's-marsulasta. Almond's Shoot A Bow If You Dare, "Ivan" tuli meille tekemään pikkuisia kermaporsaita! Ivanilla on ihanan vaalea creamväri ja kiva kroppa, verrattuna meidän pitkulaisiin uroksiin. Tällä hetkellä Ivan on kylläkin vähän hoikassa kunnossa, mutta massaa on pikkuhiljaa tulossa lisää. Lemoneita ei tällä herralla saa, kuten ei Nasullakaan, mutta toiveissa olisikin kivan sävyisiä kantajia.

Ivanin muutto on ollut aika raskas. Tiedossa oli, että Ivanilla oli toinen silmä tapaturmaisesti vaurioitunut jo poikasena, joka ei silmätipoista huolimatta ollut parantunut. Sen kummemin silmä ei ole Ivania häirinnyt, mitä nyt ehkä välillä vähän ärtynyt, varsinkin kun ei sokeaa silmäänsä osaa kunnolla varoa. Tiedossa oli, että joskus ehkä saattaisi olla fiksumpaa operoida silmä kokonaan pois. Päädyttiinkin operoimiseen jo ennen kuin Ivan kerkesi edes meille muuttaa ja sille varattiin aika Linnunmäestä jo heti ekalla viikolla. Gislekin oli silmän tutkittuaan sitä mieltä että paras vaihtoehto on poistaa silmä nyt, kuin ottaa riskiä että se vaurioituisi joskus vielä pahemmin. Leikkaus meni oikein hyvin Ivanin osalta. Puolentoista tunnin jälkeen marsu oli jo ihan hereillä ja valmis lähtemään kotiin, kipulääkkeen kera. Parantuminen on mennyt ilman mitään ongelmia ja tikitkin sulaneet pois. Karvat eivät ihan vielä ole kasvaneet kokonaan takaisin, mutta kuten kuvista näkee, ei paljoa enää puutu. Ivan on pärjännyt oikein hyvin yhdellä silmällä, eikä ole vaikuttanut menoon muuten, kuin ettei huomaa sivulta tulevaa liikettä (yllätys :D).

Lätty-Liski





Loppuun vielä kasa kuvia Liskistä. Oli hirmu vaikea valita julkaistavat kuvat sillä Liski oli kaikissa ihan syötävän suloinen <3 Liski muutti alkuviikosta omaan yksiöön asumaan Juhon viereen ja saivat haistella ja jutella toisilleen kalterien välistä. Parin päivän päästä häkkejä siivotessani päätin katsoa mitä mieltä pojat ovat toisistaan, tiedostaen riskit. Odotin kunnon tappeluja Liskin vasta erottua naaraasta, mutta mitäs vielä! Juho ja Liski ovat olleet nyt toistensa kanssa 2-3 päivää, eikä mitään tappeluja! Vähän on huristeltu ja jahdattu toista, mutta ei sen enempää kuin ennenkään. Ihanat pojat! <3 Niin helppoa, ja niiiin ihanaa kun ei tarvitse asuttaa näitä yksin!

torstai 14. syyskuuta 2017

Muutama kuva kesältä

Kamelin suukkosuu <3


Nasu ja Jambo lepäilivät useasti yhdessä

Babs ja Paavon hurmaava takamus





Luonnoksista löytyi vielä nämä julkaisemattomat kuvat kesältä. Suloisia lötköperunoita <3

Blogin ulkoasukin on vaihtunut taas ja melko paljon edelliseen verrattuna. Karvaisten naisten kylä (jonne Jambo muutti paimentamaan tyttöjä) esitteli uutta ihanaa banneriaan facebookin marsut.net-ryhmässä ja käyttämäänsä muokkausohjelmaa. Oli pakko päästä itsekin kokeilemaan, joten nyt on meilläkin uusi banneri! :)

lauantai 9. syyskuuta 2017

Nordic Championships 2017, Oulu

Nordic-viikonloppu on vihdoinkin takana ja melko rankka viikonloppu olikin. Itselläni oli kuitenkin sen verran hauskaa ja mukavaa, etten kyllä ollenkaan kadu lähtöä! Perjantaina itse heräsin jo kuudelta ja seitsemältä lähtö kohti Helsinkiä jossa vaihdettiin kuskia ja napattiin kyytiläisiä mukaan matkan varrella. Auto oli niin täynnä kuin vain voi olla ja osa tavaroista jouduttiin jättämään pois. Kaikki marsut ja ihmiset saatiin kuitenkin mukaan! Matkaan meni itseltäni kotoa reilu 12h, kaikkine pysähdyksineen ja näyttelypaikalla oltiin vasta kahdeksan jälkeen, kun onnistuttiin ajamaan väärään paikkaan!

Kermapeput saivat oman häkin jossa viettää viikonlopun.

Osa marsuista jäi jo perjantaina näyttelypaikalle, itse otin kuitenkin omat marsut vielä mökille mukaan, jotta pääsisivät jaloittelemaan, itse kun en ollut näyttelyhäkkejä marsuilleni fiksuna varannut. Onneksi meillä oli sen verran hyvä tuuri että ylimääräiseksi oli jäännyt iso häkki, jonne sainkin koko lauman pistettyä viikonlopuksi, otettuani väliseinän pois. Marsuille oli tarjolla aivan hurjasti erilaisia tuoreita "salaattibaarissa" (josta en tietenkään muistanut ottaa kuvaa), ja pienet mussukat hemmoteltiinkin lähes pilalle.

Nasu ulkomuodossa

Näyttelyt olivat kaksipäiväiset. Omien marsujeni luokat olivat kaikki lauantaina ja aika kuluikin nopeaa vielä viimisiä puunailua tehdessä, ennen pöydälle viemistä. Nasu oli ainoa omista marsuistani joka osallistui ulkomuotoon ja sieltä se saikin kuman. Se kilpaili luokassaan siskojaan vastaan ja voittaneella sisaruksella olikin aivan ihastuttavan vaalea creamväri, todella nätti! Nasun toinen sisko olikin sitten taas Nasua tummempi tapaus. Petissä juniorit saivat vain sanalliset kommentit, normaalin pisteytyksien sijaan ja oli melko vaikea päätellä miten oli mennyt. Nasu pääsi kuitenkin mukaan ppm-pöydälle taistelemaan ppm-sijoista.

Paavo arvosteltavana

Babs arvosteltavana

Muut marsut olivatkin sitten vain petissä. Paavo oli ensimmäisenä meidän marsuista vuorossa ja aluksi se sinkoili vähän minne sattui, johtuen varmaan ympärillä olevasta hälinästä. Loppua kohden se kuitenkin rauhottui omaksi itsekseen ja sai 96p. Babiana oli arvostelussa oma ihana itsensä saaden hienot 97p ja yllätyksekseni täydet pisteet yleiskunnosta! Babs on vähän sellainen että jotkut tykkäävät siitä ihan hirveästi ja jotkut taas eivät. Pulla taas on jo veteraani-ikäinen, mutta sekin pärjäsi oikein hyvin saaden 96p. Vähän oli likaa korvissa ja yksi kynsi leikattu suoneen. Pulla olisikin saannut superhyvät pisteet jos itse olisin ollut vähän tarkempana.

Itse olin pistänyt tavoitteekseni saada edes yhden marsun käymään ppm-pöydällä, koska tiesin tason olevan todella kova. Olikin mukava yllätys huomata että kaikki mukana olleet marsuni pääsivät käymään ppm-pöydällä!

Lemonit PPM-pöydällä (Vasemmalta Paavo, Babiana ja Pulla)

Lauantaina oli vielä näyttelyiden jälkeen iltajuhlat ja käytiin syömässä. Itse olin hurjan väsynyt perjantain autoreissun jälkeen ja nukuttuani todella huonosti edellisen yön. Ilta menikin vain syöden ja silmät ristissä kuunnellen muiden puheita. Väsymys oli niin suuri että mökille päästyämme nukahdin melkein heti!

Sunnuntai meni näyttelypaikkaa kierrellen ja tarjoillen marsuille vielä viimisiä herkkuja salaattibaarista. Päivän päätteeksi oli palkintojen jako ja oli kyllä mahtavaa kun kuulutettiin että meidän pieni Nasu oli ollut junioreiden PPM5 ensimmäisissä näyttelyissään ja Babs hienosti avointen PPM4! Sen lisäksi Paavo ja Babs sai myös kumat. Onnistunut reissu siis!

Näyttelyt loppuivat ajallaan kolmen maissa, mutta päästiin lähtemään kotia päin vasta puoli viiden aikaan. Kotimatkakin venyi taas pitkäksi kun meidän oli vielä päästävä katsomaan Delfoin-marsulaa ja ihastelemaan reissun aikana syntyneitä pieniä poikasia! Kyllä iski taas niin poikaskuume! Jatkettiin siitä Helsinkiin, josta vielä yksin köröttelin kotiin ja kello oli aikalailla kolme yöllä kun sain marsut raahattua sisälle. Onneksi maanantai oli vielä vapaa, joten reissun univelatkin sai nukuttua heti pois :)

Kotona vihdoinkin, palkintojen kera!