RIP Callisia

21.10.2016-12.04.2017
Ei tullut pikkuruisesta Callesta enää marsua. Pari viikkoa sitten Callen hampaat tutkittiin ja selvisi että hampaat kasvavat vinoon. Ne ja muutamat piikit hiottiin ja lähdettiin kotiin, toivoen että huolto auttaisi edes vähän. Eilen oli kontrolli ja harmikseni todettiin, että reilussa parissa viikossa hampaat olivat taas melkein yhtä huonossa kunnossa kuin edellisellä kerralla. Hammaspiikkejä ei ollut, mutta lääkäri oli joutunut vioittuneita alahampaita hiomaan 2mm, jotta olisivat normaalin mittaiset. Melkoinen kasvu pienen marsun suussa ja vain parissa viikossa! Päätöksen tekeminen ei tässä vaiheessa ollut vaikeaa, mutta teki kyllä niin kipeää omalla kohdallani. Calle oli niin hauska ja reipas pieni. Elämäkin vasta edessä. Nuku hyvin pienen pieni lumipalloni <3

Kevät on täällä!

Blogi on ollut pitkän aikaa hiljaisena, pari tekstiä on tullut aloitettua, mutta lopuksi kaikki on taas pyyhitty pois ja jääty odottamaan parempaa hetkeä. Marsuilu tuntuu välillä niin raskaalta, kun mikään ei onnistu, mutta samalla se on yksi asia joka saa aina hymyn huulille. Vaikka blogi on ollut hiljaisena, on instagramiin kuitenkin tullut silloin tällöin lisättyä kuvia.

Alkuvuosi ei ole ollut millään tavalla hyvä marsuilun suhteen. Pullalla ja parilla muulla rupesi kaulasta ja kainaloista karva harventumaan, eikä eläinlääkärissä löytynyt mitään. Sieniviljelytkin tulivat negatiivisena takaisin (jotain ihan pientä oli näissä näkynyt, mutta silsaa se ei ollut). Kaiken lisäksi lisästressiä toi se että marsuja yritettiin ruveta syyttämään meidän homeongelmista, vaikka vuoto oli eripuolella huonetta ja ilmeni myös kaikkien muiden huoneiden ikkunoissa. Ei kiva ollenkaan. Ero on huima täällä uudessa asunnossa, marsut vaikuttavat pirteämmiltä ja häkit pysyvät puhtaina huomattavasti kauemmin. Pikkuhiljaa tuntuu myös siltä että karvat rupeaa marsuilla kasvamaan takaisin. Katsotaan ja seuraillaan selvittiinkö näin helpolla nyt kun muutettiin, vai ilmeneekö oireita vielä. Itse onnistun stressaamaan näissä asioissa ihan hirveästi ja pelottaa jos meillä olisikin jotain tarttuvaa. Kotona sen voi itse hoitaa, mutta meilläkin liikkuu marsuja uusiin koteihin ja näyttelyissä ja olisi ihan hirmuista tartuttaa jotain jollekin muulle. Toivotaan että tämä olisi nyt tässä!

Kaiken tämän takia yksikään viime postauksessa myynnissä ollut marsu ei ole meiltä lähtenyt mihinkään. Vanhaa häkkiä me ei saatu ehjänä tänne uuteen asuntoon millään, mutta onneksi poikaystävän isä rakensi meille uudet hienot häkit! Saatiin kaikki marsut hyvin mahtumaan mukaan, tosin viiden häkin sijaan meillä on nykyään vain neljä. Näistä kuvia blogiin tulossa varmasti jossain vaiheessa.

Muiltakaan eläinlääkärikäynneiltä ei olla säästytty. Elvis-kissa joutui päivystykseen joulun aikaan ja reilu kuukausi sitten Jambo ja Paavo päätyivät kummatkin kastroitaviksi. Paavo on hurjan hieno marsu, mutta jo meille muuttaessaan sen silmäluomet on vähän roikkuneet, ja vuoden ikäisenä sillä oli kummassakin silmässä isot fatty eyet. Ei siis poikasia siltä tiedossa. Jambon päätin kastroida myös koska sille ei ollut kaveria ja pari kuukautta yksin asuttuaan (kalterin takana kuitenkin Paavo jolle höpötellä) siitä tuli aivan hurjan arka. Se vietti kaiken aikansa piilossa ja kirjaimellisesti kiipesi pitkin seiniä kun häkkiin pisti käden. Nyt jakaessaan häkin uteliaitten tyttöjen kanssa tulee sekin taas hakemaan herkkuja kädestä <3 Kummatkin kastroitiin Linnunmäessä. Jambon osalta kaikki meni hyvin, mutta Paavolla oli suolet tullut leikkaushaavan kautta pöydälle. Onneksi tämä ei aiheuttanut mitään jälkikomplikaatioita, vaan Paavo oli jo kotiin päästyään oikein reipas ja nälkäinen.

Huolta tuottaa myös Callisia, joka on kasvanut melko hitaasti. Paino on kyllä noussut, mutta marsu on ollut pieni ja jopa vähän laiha. Viime punnituksessa Calle painoi vähän alle 500g kun sen sisko Kameli painoi jo reilun 700g. Tällä viikolla paino ei enää noussutkaan, vaan rupesi laskemaan. Juuri tällä hetkellä Calle on Linnunmäessä tutkittavana, ja huomenna ollaan toivonmukaan viisaampia. Ainakin tällä hetkellä epäilynä on hammasviat.

Uusia poikasia ei näy eikä kuulu. Kaiken stressin keskellä ja häkkimäärän pienennyttyä ei tehnyt edes mieli stressata lisää tiineenä olevilla naarailla. Babs ja Alchemilla jää siis kokonaan ilman poikasia. Babs tulee kuitenkin jäämään kotiin näyttelykaveriksi, Milla saattaa jossain vaiheessa etsiä uutta kotia jonkun kaverin kanssa. Tällä ei kuitenkaan ole kiirre. Seuraillaan meidän tilannetta vielä. Kameli on siis ainoa naaras tällä hetkellä jolle poikasia on tiedossa, mutta niitäkin vasta loppukesästä, kun on vielä niin nuori. Sinnekin on vielä niin pitkä aika että tilanne voi muuttua.

Blogissa ei näköjään ole ollut mainintaa meidän toisesta isommasta karvalapsesta vaikka sekin on jo kohta ollut luonamme melkein puoli vuotta. Elvis sai itselleen pikkuveljen kun Starring Mauri Darling muutti meille samalta kasvattajalta. Mauri muutti meille kun työpäivät tuntuivat välillä niin pitkiltä ja oli sääli kun Elvis joutui olemaan yksin. Elvis ja Mauri ovat kyllä kuin paita ja peppu! Niin ihania kummatkin <3 Tosin karvanlähtö on jotain ihan käsittämätöntä näin keväällä ;) Se onkin varmaan ainoa huono puoli.

Huomaa kyllä että tänne ei ole pitkään aikaan tullut kirjoitettua! Juttua riittää ja varmasti on vielä jotain jota olen ajatellut tänne kirjoittavani, mutta juuri nyt ei vain tule mieleen. Toivottavasti saadaan pikkuhiljaa normaali marsu-arki rullaamaan. Itselläkin tuntuu pitkästä aikaa siltä että ehkä kaikki murheet on nyt selätetty (ainakin hetkeksi) ja marsujen parissa on kiva taas hengailla ja marsutkin ovat iloisia kun ovat taas päässeet lattialle tutkimaan paikkoja kun ei tarvitse miettiä että mihin niitä uskaltaa asunnossa päästää. Aurinkokin varmaan auttaa, kun kaikki ei ole niin synkkää. Kohta voikin varmaan jo ruveta ulkoa keräämään ensimmäisiä vihreitä, ihanaa! Hyvää kevään alkua teille kaikille :)

RIP FI & S MVA Ashfield Peardrop

8.10.2011-16.11.2016
Eilen iltaruokia jakaessa Pera ei enään tuttuun tapaan tullut hakemaan iltatuoreitaan, vaan oli nukahtanut ikiuneen. Nuku hyvin pappamarsu <3

Huolia ja uusia koteja etsiviä marsuja

Tämä vuosi alkoi huonosti ja näköjään vuosi loppuu myös yhtä huonosti, jos ei huonomminkin. Kauhuksemme huomasimme, että marsuhuoneen katon läpi vuotaa vettä asuntoon ja huoltomiesten tullessa tarkistamaan asiaa selvisi syyksi että koko kerrostalon katto on niin huonossa kunnossa, että kaikki lumet valuu suoraan meidän ylimmän kerroksen asuntoon. Tämän lisäksi ikkunat vuotavat lumet sisään, mitä ne ei viime vuonna tehnyt, ainakaan näin pahasti. Jo parin päivän aikana kattoon muodostui paksu homekerros kun odotettiin että päästään tositoimiin (koska tietenkin huomattiin asia viikonloppuna päivystysaikaan). Vielä ei remontin laajuudesta ole tietoa asunnon osalta koska aloittivat ihan ulkokatosta, mutta pahalta vaikuttaa ja me ollaan jo ihan valmiita muuttamaan.

Onneksemme satuimme löytämään ihan kivan kolmion sopivalla vuokralla, jonne sai eläimiäkin ottaa (aina tahtoo olla kielletty), tosin tilaa tulee olemaan vähän vähemmän. Asunto kuitenkin vapautuu vasta ensivuoden puolella, joten jos ei me, niin ainakin eläimet joutuvat varmaankin evakkoon täältä ennen kuin päästään muuttamaan. Neljäntoista marsun muualle asuttaminen ei tule olemaan helppoa, varsinkin kun uroksista suurin osa asuu yksin. Tämän takia ja koska uusi asunto tulee olemaan ahtaampi on marsulaumassa pakko tehdä muutoksia. Ainakin muutama marsu tulee etsimään uutta kotia. Tyhmä vanha homeinen katto! Meillä oli vaikka millaisia suunnitelmia ja nyt on kaikki pistettävä taka-alalle. Tätä stressin määrää, ihan hirveä tunne!

Myydään:

Aniaras Inside Story
Eng. crest saffron, uros, 2,5v, 40€
Jambo asuu tällä hetkellä yksin. Ujo poika joka varmasti viihtyisi oman uteliaan pikkupojan seurassa tai vielä paremmin tyttölaumassa mikäli uusi omistaja kastroi. Tykkää kuitenkin tutkia lattialla paikkoja, ihmiset vain ovat hiukan jänniä. Tosin tottuisi varmaan paremmin kodissa jossa myös sylitellään enemmän vaikka telkkaria katsellessa.

Aniaras Citrus Twist
Self lemon, uros, 2v, 40€
Paavokin etsii kotia jossa saisi kaverikseen pikkupojan. Ihana, komea poika joka roikkuu häkin reunalla ja yleensä heiniä tarjoillessa pomppii häkin ympäri innosta. Paavo on jo nuoressa iässä kehittänyt itselleen fatty eyen. Ei mitään mikä haittaa marsua, vaan on enemmänkin kosmeettinen haitta.

Aniaras Victoria & Alchemilla
Self saffron naaraat 1,5v & 8kk, yhdessä 90€
Ovat nyt asuneet pari-kolme viikkoa samassa laumassa ja tulevat erittäin hyvin toimeen. Putsailevat ja pussailevat toistensa silmiä ja korvia. Todella uteliaita ja meneviä tyttöjä. Lattialla juoksentelu on ihan parasta! Mieluiten samaan kotiin.

Callisia
Self pe white naaras, 1kk, 60€
Calle on pieni kovaääninen marsunalku. Perinyt isänsä pitkän nenän. Silmäluomet olivat syntyessä pienellä kääntyneet sisäänpäin, mutta ovat nyt jo suht koht mallillaan. Etsii kotia joko yhdessä yllä olevien tyttöjen kanssa tai kotiin jossa jo marsumaista seuraa. Luovutus aikaisintaan 25.11, jolloin on 5 viikkoa.

Kerrothan heti yhteyttä ottaessasi millainen koti sinulla on näille ihanuuksille tarjota. Yhteyttä voi ottaa sähköpostilla staimioja@gmail.com. Marsut sijaitsevat Loviisassa. Omien menojen mukaan voi kyyti onnistua muuallekin, mutta tämän hetkisessä tilanteessa tuskin ollaan lähiaikoina minnekään lähdössä.

Entiset pienet kasvaa

Babiana 7kk
Nyt kun talossa on taas vauvamarsuja, huomaa hyvin kuinka edelliset pienet onkin jo kasvanut aivan hurjasti! Babiana kehittyy aivan hurjaa vauhtia ja välillä näyttää jo ihan isolta tytöltä, niinkuin esim. ylläolevassa kuvassa. Häkissä mennään nenä aina ihan pitkänä, mutta näin aseteltuna ja varsinkin sivustapäin se ei ole ollenkaan niin pahan näköinen! Muutenhan Babsilla on melko kapeat kasvot ja kaipaisi vähän lisää pyöreyttä, mutta sitäkin toivonmukaan vielä tulossa vähän lisää iän karttuessa. Väri on luonnossa ihan kiva ja vaalea, mikä samalla kyllä kostautuu melkein valkoisella pohjavärillä. 

Alchemilla 8kk
Milla taas on vieläkin ihan pikkumarsu, vaikka on vähän vanhempi. Aikamoinen kopio Martasta, vaikkakin isompi. Se on mieleltään ja ulkomuodoltaan vieläkin aika vauva, mutta sekin ehkä osittain tekee tästä tytöstä niin hauskan <3 Tältä löytyykin jo vähän enemmän pyöreyttä, mutta kostautuukin sitten ei niin kivoilla korvilla. Ihan pahat ne ei missään nimessä ole, mutta itse tykkään eniten dumbokorvista! Väri on jotain lemonin ja saffronin väliltä. Lemonien seassa se erottuu selvästi saffroniksi, mutta muihin saffroneihin verrattuna Millan väri on todella vaalea ja melkein tylsä, pohjaväristä puhumattakaan. 

Bonuksena vielä kuva ihanasta Kamelista <3
Pikkutyöt kulkevat tällä hetkellä kotoisasti nimillä Calle ja Kameli :D Kasvavat hurjaa vauhtia ja lähestyvät jo 200g rajaa. Ilman ongelmia ei kuitenkaan olla selvitty. Callella on silmäluomet kääntyneet sisäänpäin ja tällä hetkellä saa silmätippoja ja olen yrittänyt silmiin hankaavia karvoja ja ripsiä nyppiä pois. Toivotaan, että oikaistuvat näillä keinoilla, jotta pikkumarsu saisi kunnolla pidettyä silmiä auki. Onneksi on tosi reipas ja mussuttaa hurjasti maitoa ja heinää siskona kanssa! <3