sunnuntai 15. lokakuuta 2017

TuTan näyttelyt, Turku 14.10.2017

Turun Seudun Talttahampaat ry on ihan uusi jyrsijäyhdistys, joka järjesti nyt viikonloppuna toiset näyttelynsä, joissa ekaa kertaa pet-luokka marsuille. Matka meni oikein sutjakkaasti Turkuun kun äitini päättikin lähteä mukaan marsuilemaan!

Näyttelyt olivat todella mukavat ja arvostelut sujuivat melko nopeaan tahtiin, lopussa meinasi tulla itselleni jopa kiire! Istuttiin äitin ja Flying-marsulan Annukan kanssa juttelemassa vähän kaikenlaista, pistettiin marsuja valmiiksi ja taisi sielä lomassa muutama puolikas villasukkakin valmistua (ei tosin omasta toimestani). Itselläni oli ennakkoon ilmoitettu neljä marsua.

Paavo oli ensimmäisenä arvosteltavana ja se yllätti kyllä niin positiivisesti! Ei ole kukaan marsuistani koskaan tainnut istua laudalla niin nätisti mukisematta vastaan edes hampaita katsoessa. Yleensä Paavo on halunut arvostelujen alussa karata jännityksen takia laudalta ja vasta loppua kohden rauhoittunut. Nyt se oli niin hienona, että väkisinkin hymyilytti! Se saikin hienot 97p ja kuman turkista ja käsiteltävyydestä. Kävi se myös PPM-pöydällä muttei sijoittunut.

Nasu sai meidän marsuista tänään parhaat pisteet 97,5p ja oli ainoana pikkumarsuna PPM-pöydällä. Nasu olikin lopuksi hienosti PPM4! Nasu on aloittanut oikein hienosti näyttelyuransa.

Tänään ei oikein ollut Babsin päivä. Aamulla pistäessäni sitä kuljetuskoppaan, huomasin että sillä oli kiima ja se kyllä näkyi! :D Se oli todella rauhaton, nuoli ja maisteli tuomarin sormia eikä millään viitsinyt käyttäytyä. Toivotaan todellakin, että johtui juurikin kiimasta ja seuraavalla kerralla osataan taas käyttäytyä kuten hienojen naisten kuuluu. Pisteet ei kuitenkaan olleet huonot, 95,5p.

Pulla sai 97p ja kuman "hyvistä tassunpohjista ikäisekseen". Korvissa oli vähän likaa, mutta se oli jo tiedossa tuomarille vietäessä (tuli vähän kiire). Pulla kävi myös PPM-pöydällä muttei sijoittunut.

Ja arvatkaa kuka muu oli mukana jälki-ilmona? Limetta! Mietin kauan että ottaisinko sen mukaan vai en. Perjantai-iltana päätin jättää sen kotiin, mutta aamulla pakkasin sen kuitenkin vielä mukaan. Limppu veteli vanhaan tuttuun tapaan tasaisen suorituksen, vaikkei ole ikuisuuksiin ollut mukana. Se sai 96,5p, ja kuman "hyvistä tassunpohjista ikäisekseen". Tämä oli kyllä palkinnoista paras tänään! En tiedä olenko blogiin aikaisemmin maininnut mutta me ollaan jo hyvä tovi taisteltu Limpun ylipainon ja tassunpohjien kanssa. Limetalla alkoi jossain vaiheessa olla jo niin paljon painoa tassuilla, että alkoi jo olemaan oireita tassunpohjatulehduksesta. Tassut olivat turvonneet ja ei ollut kaukana että olisivat jopa voinneet tulehtua. Jossain vaiheessa paino alkoi onneksi laskea (löysin vihdoinkin häkkijärjestelyn joka toimii) ja ahkeran rasvailun avustuksella tassut ovat taas kunnossa - todistetusti!

Unipussitkin oli paikalla myymässä tuotteitaan, enkä voinnut vastustaa olla ostamatta kahta petiä. Kyllä ne fleecestä tehdyt on vaan niin enemmän marsujen mieleen, Nasu on nukkunut koko illan yhdessä niistä. Se uppoaakin sinne piiloon hyvin, kun on vielä niin pieni <3 Nasu voitti myös ihanan värikkään uniriipun.

Kameli ja Nasu testaa. Pehmeää <3

Ruusukkeet. Katsokaa kuinka söpö logo TuTalla!

Näin rento Hertta odotti meitä kotona <3

Liski oli heti kerjäämässä huomiota

Limppu rakas <3 Sai myös hyvät pisteet yleiskunnosta, ei enää jälkiä liikagrammoista.

Nasulla takana rankka päivä!

Taas pitkä näyttelypostaus! Tuli pitkästä, pitkästä aikaa juotua kahvia (voi kun kunnon tummaa kahvia on ollut ikävä!) ja vieläkään ei väsytä ollenkaan, aikaisesta heräämisestä huolimatta.

perjantai 29. syyskuuta 2017

Syyskuvia

Babs, Pulla, Kameli, Nasu & Paavo

Innostuinpa oikein kunnolla eilen kuvaamaan ja lopputuloksen näette yllä! Hain ulkoa värikkäitä vaahteranlehtiä ja levittelin ne marsujen häkin päälle. Marsujen mielestä lehdet olivat hurjan maukkaita ja sen takia melkein jokaisessa kuvassa jonkun marsun pää oli aina piilossa lehtien takana. Tämä olikin ainoa onnistunut kuva :D Tänään päätin napata vielä muutaman kuvan, ennen kuin luopuisin lehtikasasta marsulassa, tosin kuvasin tällä kertaa vain yhden marsun kerrallaan. Niin paljon helpompaa!

Kameli ei ole näyttänyt vielä mitään merkkejä tiinehtymisestä. Meillä on aina napannut heti ensimmäisestä kiimasta (myös silloin kerran kun uros tapasi naaraan vain kiiman aikana), joten hiukan ollaan jo malttamattomina, kun yleensä tässä vaiheessa on jo poikasia ruvennut näkymään. Päätin alkuviikosta vaihtaa Kamelille toisen uroksen, jolla varmasti on taidot hallussa. Voihan se olla että Kameli on tiinehtynyt viime kiimasta (vielä en ole uroksen vaihdon jälkeen kiimaa bongannut), mutta saa nyt jatkossa asua uuden tulokkaan Ivanin kanssa. Kameli on nyt 11kk, mutta ei ole vielä millään tavalla ruvennut keräämään liikaa massaa ja läskiä, joten hyvin uskaltaa vielä pitää uroksella kunnes tärppää. Jospa me vielä saataisiin pikkuisia!

Ivan



Kuten jotkut ehkä ovat jostain bonganneet, muutti meille vielä yksi lisävahvistus Almond's-marsulasta. Almond's Shoot A Bow If You Dare, "Ivan" tuli meille tekemään pikkuisia kermaporsaita! Ivanilla on ihanan vaalea creamväri ja kiva kroppa, verrattuna meidän pitkulaisiin uroksiin. Tällä hetkellä Ivan on kylläkin vähän hoikassa kunnossa, mutta massaa on pikkuhiljaa tulossa lisää. Lemoneita ei tällä herralla saa, kuten ei Nasullakaan, mutta toiveissa olisikin kivan sävyisiä kantajia.

Ivanin muutto on ollut aika raskas. Tiedossa oli, että Ivanilla oli toinen silmä tapaturmaisesti vaurioitunut jo poikasena, joka ei silmätipoista huolimatta ollut parantunut. Sen kummemin silmä ei ole Ivania häirinnyt, mitä nyt ehkä välillä vähän ärtynyt, varsinkin kun ei sokeaa silmäänsä osaa kunnolla varoa. Tiedossa oli, että joskus ehkä saattaisi olla fiksumpaa operoida silmä kokonaan pois. Päädyttiinkin operoimiseen jo ennen kuin Ivan kerkesi edes meille muuttaa ja sille varattiin aika Linnunmäestä jo heti ekalla viikolla. Gislekin oli silmän tutkittuaan sitä mieltä että paras vaihtoehto on poistaa silmä nyt, kuin ottaa riskiä että se vaurioituisi joskus vielä pahemmin. Leikkaus meni oikein hyvin Ivanin osalta. Puolentoista tunnin jälkeen marsu oli jo ihan hereillä ja valmis lähtemään kotiin, kipulääkkeen kera. Parantuminen on mennyt ilman mitään ongelmia ja tikitkin sulaneet pois. Karvat eivät ihan vielä ole kasvaneet kokonaan takaisin, mutta kuten kuvista näkee, ei paljoa enää puutu. Ivan on pärjännyt oikein hyvin yhdellä silmällä, eikä ole vaikuttanut menoon muuten, kuin ettei huomaa sivulta tulevaa liikettä (yllätys :D).

Lätty-Liski





Loppuun vielä kasa kuvia Liskistä. Oli hirmu vaikea valita julkaistavat kuvat sillä Liski oli kaikissa ihan syötävän suloinen <3 Liski muutti alkuviikosta omaan yksiöön asumaan Juhon viereen ja saivat haistella ja jutella toisilleen kalterien välistä. Parin päivän päästä häkkejä siivotessani päätin katsoa mitä mieltä pojat ovat toisistaan, tiedostaen riskit. Odotin kunnon tappeluja Liskin vasta erottua naaraasta, mutta mitäs vielä! Juho ja Liski ovat olleet nyt toistensa kanssa 2-3 päivää, eikä mitään tappeluja! Vähän on huristeltu ja jahdattu toista, mutta ei sen enempää kuin ennenkään. Ihanat pojat! <3 Niin helppoa, ja niiiin ihanaa kun ei tarvitse asuttaa näitä yksin!

torstai 14. syyskuuta 2017

Muutama kuva kesältä

Kamelin suukkosuu <3


Nasu ja Jambo lepäilivät useasti yhdessä

Babs ja Paavon hurmaava takamus





Luonnoksista löytyi vielä nämä julkaisemattomat kuvat kesältä. Suloisia lötköperunoita <3

Blogin ulkoasukin on vaihtunut taas ja melko paljon edelliseen verrattuna. Karvaisten naisten kylä (jonne Jambo muutti paimentamaan tyttöjä) esitteli uutta ihanaa banneriaan facebookin marsut.net-ryhmässä ja käyttämäänsä muokkausohjelmaa. Oli pakko päästä itsekin kokeilemaan, joten nyt on meilläkin uusi banneri! :)

lauantai 9. syyskuuta 2017

Nordic Championships 2017, Oulu

Nordic-viikonloppu on vihdoinkin takana ja melko rankka viikonloppu olikin. Itselläni oli kuitenkin sen verran hauskaa ja mukavaa, etten kyllä ollenkaan kadu lähtöä! Perjantaina itse heräsin jo kuudelta ja seitsemältä lähtö kohti Helsinkiä jossa vaihdettiin kuskia ja napattiin kyytiläisiä mukaan matkan varrella. Auto oli niin täynnä kuin vain voi olla ja osa tavaroista jouduttiin jättämään pois. Kaikki marsut ja ihmiset saatiin kuitenkin mukaan! Matkaan meni itseltäni kotoa reilu 12h, kaikkine pysähdyksineen ja näyttelypaikalla oltiin vasta kahdeksan jälkeen, kun onnistuttiin ajamaan väärään paikkaan!

Kermapeput saivat oman häkin jossa viettää viikonlopun.

Osa marsuista jäi jo perjantaina näyttelypaikalle, itse otin kuitenkin omat marsut vielä mökille mukaan, jotta pääsisivät jaloittelemaan, itse kun en ollut näyttelyhäkkejä marsuilleni fiksuna varannut. Onneksi meillä oli sen verran hyvä tuuri että ylimääräiseksi oli jäännyt iso häkki, jonne sainkin koko lauman pistettyä viikonlopuksi, otettuani väliseinän pois. Marsuille oli tarjolla aivan hurjasti erilaisia tuoreita "salaattibaarissa" (josta en tietenkään muistanut ottaa kuvaa), ja pienet mussukat hemmoteltiinkin lähes pilalle.

Nasu ulkomuodossa

Näyttelyt olivat kaksipäiväiset. Omien marsujeni luokat olivat kaikki lauantaina ja aika kuluikin nopeaa vielä viimisiä puunailua tehdessä, ennen pöydälle viemistä. Nasu oli ainoa omista marsuistani joka osallistui ulkomuotoon ja sieltä se saikin kuman. Se kilpaili luokassaan siskojaan vastaan ja voittaneella sisaruksella olikin aivan ihastuttavan vaalea creamväri, todella nätti! Nasun toinen sisko olikin sitten taas Nasua tummempi tapaus. Petissä juniorit saivat vain sanalliset kommentit, normaalin pisteytyksien sijaan ja oli melko vaikea päätellä miten oli mennyt. Nasu pääsi kuitenkin mukaan ppm-pöydälle taistelemaan ppm-sijoista.

Paavo arvosteltavana

Babs arvosteltavana

Muut marsut olivatkin sitten vain petissä. Paavo oli ensimmäisenä meidän marsuista vuorossa ja aluksi se sinkoili vähän minne sattui, johtuen varmaan ympärillä olevasta hälinästä. Loppua kohden se kuitenkin rauhottui omaksi itsekseen ja sai 96p. Babiana oli arvostelussa oma ihana itsensä saaden hienot 97p ja yllätyksekseni täydet pisteet yleiskunnosta! Babs on vähän sellainen että jotkut tykkäävät siitä ihan hirveästi ja jotkut taas eivät. Pulla taas on jo veteraani-ikäinen, mutta sekin pärjäsi oikein hyvin saaden 96p. Vähän oli likaa korvissa ja yksi kynsi leikattu suoneen. Pulla olisikin saannut superhyvät pisteet jos itse olisin ollut vähän tarkempana.

Itse olin pistänyt tavoitteekseni saada edes yhden marsun käymään ppm-pöydällä, koska tiesin tason olevan todella kova. Olikin mukava yllätys huomata että kaikki mukana olleet marsuni pääsivät käymään ppm-pöydällä!

Lemonit PPM-pöydällä (Vasemmalta Paavo, Babiana ja Pulla)

Lauantaina oli vielä näyttelyiden jälkeen iltajuhlat ja käytiin syömässä. Itse olin hurjan väsynyt perjantain autoreissun jälkeen ja nukuttuani todella huonosti edellisen yön. Ilta menikin vain syöden ja silmät ristissä kuunnellen muiden puheita. Väsymys oli niin suuri että mökille päästyämme nukahdin melkein heti!

Sunnuntai meni näyttelypaikkaa kierrellen ja tarjoillen marsuille vielä viimisiä herkkuja salaattibaarista. Päivän päätteeksi oli palkintojen jako ja oli kyllä mahtavaa kun kuulutettiin että meidän pieni Nasu oli ollut junioreiden PPM5 ensimmäisissä näyttelyissään ja Babs hienosti avointen PPM4! Sen lisäksi Paavo ja Babs sai myös kumat. Onnistunut reissu siis!

Näyttelyt loppuivat ajallaan kolmen maissa, mutta päästiin lähtemään kotia päin vasta puoli viiden aikaan. Kotimatkakin venyi taas pitkäksi kun meidän oli vielä päästävä katsomaan Delfoin-marsulaa ja ihastelemaan reissun aikana syntyneitä pieniä poikasia! Kyllä iski taas niin poikaskuume! Jatkettiin siitä Helsinkiin, josta vielä yksin köröttelin kotiin ja kello oli aikalailla kolme yöllä kun sain marsut raahattua sisälle. Onneksi maanantai oli vielä vapaa, joten reissun univelatkin sai nukuttua heti pois :)

Kotona vihdoinkin, palkintojen kera!

keskiviikko 23. elokuuta 2017

Muutama kännykkäkuva

Mauri nuuskunenä <3

Hertta-mummo <3




Reipas Nasueläin

Kamelin irvistys kun maistoi basilikaa



Pulla-possu :D


Osa näistä kuvista onkin näkynyt jo instagramissa jo reilu viikko sitten, niille jotka siellä seuraavat. Tällä hetkellä kuvia löytyy vaikka millä mitalla valmiina blogiin, mutta hirveästi ei ole ollut mitään erityistä kirjoitettavaa joten ne ovat jäänneet odottamaan omaa vuoroaan. Päätin kuitenkin julkaista nämä nyt. Välillä sitä jaksaa rakennella marsuille ihan kunnon aitauksia, mutta yleensä nostan ne vaan suoraan lattialle juoksentelemaan, joka on niiden mielestä ihan yhtä hauskaa :) Tällä kertaa en siivoillut häkkejä samaan aikaan vaan istahdin tarjoilemaan marsuille vähän basilikaa. Namskis!