RIP FI & S MVA Ashfield Peardrop

8.10.2011-16.11.2016
Eilen iltaruokia jakaessa Pera ei enään tuttuun tapaan tullut hakemaan iltatuoreitaan, vaan oli nukahtanut ikiuneen. Nuku hyvin pappamarsu <3

Huolia ja uusia koteja etsiviä marsuja

Tämä vuosi alkoi huonosti ja näköjään vuosi loppuu myös yhtä huonosti, jos ei huonomminkin. Kauhuksemme huomasimme, että marsuhuoneen katon läpi vuotaa vettä asuntoon ja huoltomiesten tullessa tarkistamaan asiaa selvisi syyksi että koko kerrostalon katto on niin huonossa kunnossa, että kaikki lumet valuu suoraan meidän ylimmän kerroksen asuntoon. Tämän lisäksi ikkunat vuotavat lumet sisään, mitä ne ei viime vuonna tehnyt, ainakaan näin pahasti. Jo parin päivän aikana kattoon muodostui paksu homekerros kun odotettiin että päästään tositoimiin (koska tietenkin huomattiin asia viikonloppuna päivystysaikaan). Vielä ei remontin laajuudesta ole tietoa asunnon osalta koska aloittivat ihan ulkokatosta, mutta pahalta vaikuttaa ja me ollaan jo ihan valmiita muuttamaan.

Onneksemme satuimme löytämään ihan kivan kolmion sopivalla vuokralla, jonne sai eläimiäkin ottaa (aina tahtoo olla kielletty), tosin tilaa tulee olemaan vähän vähemmän. Asunto kuitenkin vapautuu vasta ensivuoden puolella, joten jos ei me, niin ainakin eläimet joutuvat varmaankin evakkoon täältä ennen kuin päästään muuttamaan. Neljäntoista marsun muualle asuttaminen ei tule olemaan helppoa, varsinkin kun uroksista suurin osa asuu yksin. Tämän takia ja koska uusi asunto tulee olemaan ahtaampi on marsulaumassa pakko tehdä muutoksia. Ainakin muutama marsu tulee etsimään uutta kotia. Tyhmä vanha homeinen katto! Meillä oli vaikka millaisia suunnitelmia ja nyt on kaikki pistettävä taka-alalle. Tätä stressin määrää, ihan hirveä tunne!

Myydään:

Aniaras Inside Story
Eng. crest saffron, uros, 2,5v, 40€
Jambo asuu tällä hetkellä yksin. Ujo poika joka varmasti viihtyisi oman uteliaan pikkupojan seurassa tai vielä paremmin tyttölaumassa mikäli uusi omistaja kastroi. Tykkää kuitenkin tutkia lattialla paikkoja, ihmiset vain ovat hiukan jänniä. Tosin tottuisi varmaan paremmin kodissa jossa myös sylitellään enemmän vaikka telkkaria katsellessa.

Aniaras Citrus Twist
Self lemon, uros, 2v, 40€
Paavokin etsii kotia jossa saisi kaverikseen pikkupojan. Ihana, komea poika joka roikkuu häkin reunalla ja yleensä heiniä tarjoillessa pomppii häkin ympäri innosta. Paavo on jo nuoressa iässä kehittänyt itselleen fatty eyen. Ei mitään mikä haittaa marsua, vaan on enemmänkin kosmeettinen haitta.

Aniaras Victoria & Alchemilla
Self saffron naaraat 1,5v & 8kk, yhdessä 90€
Ovat nyt asuneet pari-kolme viikkoa samassa laumassa ja tulevat erittäin hyvin toimeen. Putsailevat ja pussailevat toistensa silmiä ja korvia. Todella uteliaita ja meneviä tyttöjä. Lattialla juoksentelu on ihan parasta! Mieluiten samaan kotiin.

Callisia
Self pe white naaras, 1kk, 60€
Calle on pieni kovaääninen marsunalku. Perinyt isänsä pitkän nenän. Silmäluomet olivat syntyessä pienellä kääntyneet sisäänpäin, mutta ovat nyt jo suht koht mallillaan. Etsii kotia joko yhdessä yllä olevien tyttöjen kanssa tai kotiin jossa jo marsumaista seuraa. Luovutus aikaisintaan 25.11, jolloin on 5 viikkoa.

Kerrothan heti yhteyttä ottaessasi millainen koti sinulla on näille ihanuuksille tarjota. Yhteyttä voi ottaa sähköpostilla staimioja@gmail.com. Marsut sijaitsevat Loviisassa. Omien menojen mukaan voi kyyti onnistua muuallekin, mutta tämän hetkisessä tilanteessa tuskin ollaan lähiaikoina minnekään lähdössä.

Entiset pienet kasvaa

Babiana 7kk
Nyt kun talossa on taas vauvamarsuja, huomaa hyvin kuinka edelliset pienet onkin jo kasvanut aivan hurjasti! Babiana kehittyy aivan hurjaa vauhtia ja välillä näyttää jo ihan isolta tytöltä, niinkuin esim. ylläolevassa kuvassa. Häkissä mennään nenä aina ihan pitkänä, mutta näin aseteltuna ja varsinkin sivustapäin se ei ole ollenkaan niin pahan näköinen! Muutenhan Babsilla on melko kapeat kasvot ja kaipaisi vähän lisää pyöreyttä, mutta sitäkin toivonmukaan vielä tulossa vähän lisää iän karttuessa. Väri on luonnossa ihan kiva ja vaalea, mikä samalla kyllä kostautuu melkein valkoisella pohjavärillä. 

Alchemilla 8kk
Milla taas on vieläkin ihan pikkumarsu, vaikka on vähän vanhempi. Aikamoinen kopio Martasta, vaikkakin isompi. Se on mieleltään ja ulkomuodoltaan vieläkin aika vauva, mutta sekin ehkä osittain tekee tästä tytöstä niin hauskan <3 Tältä löytyykin jo vähän enemmän pyöreyttä, mutta kostautuukin sitten ei niin kivoilla korvilla. Ihan pahat ne ei missään nimessä ole, mutta itse tykkään eniten dumbokorvista! Väri on jotain lemonin ja saffronin väliltä. Lemonien seassa se erottuu selvästi saffroniksi, mutta muihin saffroneihin verrattuna Millan väri on todella vaalea ja melkein tylsä, pohjaväristä puhumattakaan. 

Bonuksena vielä kuva ihanasta Kamelista <3
Pikkutyöt kulkevat tällä hetkellä kotoisasti nimillä Calle ja Kameli :D Kasvavat hurjaa vauhtia ja lähestyvät jo 200g rajaa. Ilman ongelmia ei kuitenkaan olla selvitty. Callella on silmäluomet kääntyneet sisäänpäin ja tällä hetkellä saa silmätippoja ja olen yrittänyt silmiin hankaavia karvoja ja ripsiä nyppiä pois. Toivotaan, että oikaistuvat näillä keinoilla, jotta pikkumarsu saisi kunnolla pidettyä silmiä auki. Onneksi on tosi reipas ja mussuttaa hurjasti maitoa ja heinää siskona kanssa! <3

C-tytöt

Pikaisia päivityksiä tännekin! Eilen illalla putkahti maailmaan meidän c-poikue. Blogiin ei näköjään ole tullut päivitettyä, että odotetaan pienokaisia. Nämä pienet ovat olleet hurjan odotettuja! Isänä näillä on Juho, eli saatiin lapsenlapsia Hertalle ja jo edesmenneelle, parhaalle Killelle <3 Ei syntynyt crestillistä urosta häkin reunalle roikkumaan, jatkamaan isän ja isänisän jalanjäljissä, vaan maailmaan putkahti kaksi oikein tomeraa pikkutyttöä. Emänä näillä on Pulla. Se on ehdottomasti tyypiltään paras meidän marsuista ja Juholla tuota nenää riittää. Oli siis fiksuin valinta, saadakseni jatkettua lempimarsujeni sukua ja jotakuinkin kivan tasoisia jälkeläisiä ja ihan kivojahan sieltä tulikin. Näiden poikasten jälkeen Pulla jää ansaitulle eläkkeelle ja siirtyy Limpun ja Hertan seuraan nauttimaan ihan vain lemmikkipossuna <3

Pääsinkin tällä kertaa hiljaa seuraamaan vierestä toisen poikasen syntymää. Tuolla miehelläni kun on joku outo kyky (tai lähinnä erittäin hyvä tuuri!) arvata kellolleen oikein koska poikaset syntyvät. Kaksi viikkoa sitten hän ilmoitti, että poikaset syntyvät nyt perjantaina klo 23, ja varttia yli tuli eilen ilmoittamaan että häkistä löytyy jo ainakin yksi poikanen. Miten voi mennä arvaukset näin oikein joka kerta? :D Eipä tarvitse stressata koska poikaset syntyvät, kun tietää jo etukäteen tarkalleen milloin syntyvät ;)

Koska en viitsinyt sen enempää uutta marsuperhettä häiritä, paitsi punnitsin ja tarkisin sukupuolet parin tunnin jälkeen, menikin loppuilta(= yö) nimiä miettiessä. Samalla teemalla jatketaan, eli kasvien tieteellisillä nimillä mennään. Saanko esitellä:

Callisia & Camellia

Callisia 135g

Camellia 123g

Nämä kummatkin kantavat nyt siis punasilmäisyyttä. Poikueseen oli 50% mahdollisuus syntyä punasilmäisiä ja 25% lemonia. On pieni mahdollisuus,että Callisia on pp, eli lemoniin tai safroniin yhdistettäessä syntyy pelkkiä punasilmäisiä, mutta hiukan epäilyttää ettei tuuri nyt ole ihan niin mukana ollut, vaan on Pp, jolloin voi myös syntyä mustasilmäisiä poikasia. Mutta kantaja on jo ihan hyvä alku ja lemonkasvatustani ajatellen parempi kuin cream/pew yhdistelmistä syntyvät pewit, jotka ovat useinmiten PP, jolloin lemoneja ei synny, vaan kantajia ja vasta seuraavassa polvessa on mahdollista syntyä lemoneja.

Nämä ovat kyllä niin hurjan söpöjä! <3

Orimattila 17.9.2016

Olin niin odottanut taas näyttelyihin pääsyä ilmoitettuani marsuja Orimattilan näyttelyihin. Ärsyttävästi kuitenkin aloin loppuviikosta näkemään painajaisia mm. sairaista marsuista (ja karanneista Simo-käärmeistä) ja perjantai iltana tuntui jo siltä ettei ehkä huonosti nukuttujen öiden jälkeen viitsi lähteä minnekään kun tänäänkin joutuu taas yövuoroon lähtemään. Babianan trimmasin pikaisesti illalla ja muuten valmistelin marsut vain sen verran että kehtaa mukaan ottamaan jos aamulla tulisikin lähdettyä. Kellon soidessa meinasinkin vain kääntää kylkeä, mutta jostain sain loppujen lopuksi energiaa nousta ylös, herättää tuon toisen puoliskoni ja pakata marsut autoon.

Pettiin oli ennalta ilmoittautunut vain 14 marsua, mutta paikalle ei saapunut edes sitä (meiltäkin jäi laiskuutta yksi ilmoitettu kotiin). Välillä pet-luokissa on harmittavan vähän osallistujia, nykyään jopa melko useasti. Omasta mielestäni pet-luokat ovat ehkä jopa vielä mukavempia kuin ulkomuodot, koska siinä saa ihan eri tavalla valmistella omat marsut ja voi helpommin pisteisiin vaikuttaa hyvällä ja tarkalla hoidolla. Toivottavasti siis osallistujamäärät nousevat taas jossain vaiheessa pet-luokissa :)

Näyttelyt meni meillä taas aivan loistavasti ja onneksi ei jääty kotiin nukkumaan! Babiana sai ulkomuodossa toiselta tuomarilta ensimmäisen sertinsä, toiselta taas ei mitään. Hirveästi en ollutkaan mitään odottanut, joten se serti oli ihan positiivinen yllätys :)

Petissä Kooka sai taas hurjasti kehuja ollakseen niin hyvässä kunnossa ikäisekseen. Vähän kiukutti, mutta saatiin kuitenkin 96p, kuma kunnosta ja PPM3! Babianallakin meni erittäin hyvin! Vähän rauhaton laudalla, mutta se ei vissiin tuomaria haitannut antaessaan tytölle 96,5p, kuman turkista ja omaksi yllätyksekseni oli jopa PPM2! Alchemillan arvostelua en kerennyt itse näkemään, mutta saatiin hyvät 95p. ja kuma pikkukohdista. Siis aika huippumarsuja! Toivotaan että pysyvät nyt näin kivassa kunnossa. Jossain vaiheessa (parin vuoden iässä) näistäkin varmaan tulee sellaisia löysiä pulleroita, mitä meidän marsulasta suurimmaksi osaksi löytyy ;) Ihan kivoja, muttei sellaisia jotka kahmisivat mitään sijoja pet-luokissa.


Sponsorina näyttelyissä oli Hankkija ja se näkyi palkinnoissa! Sijoittuneet saivat isot säkit heinää ja muuten jaettiin ahkerasti pieniä purupaaleja. Me tuotiin kotiin peräti viisi ProHayn heinäsäkkiä kun Almond'sin Lea lahjoitti meille omat palkintonsa, kun niitä ei oikein junissa raahata muiden tavaroiden lisäksi. Kiitos niistä! Hiukan kotona jännäsin, että saako nämä kaikki paalit nyt heittää menemään. Vuonna nakki ja keppi ProHayn heinä oli pelkkää silppua, jossain vaiheessa tämän jälkeen olen paalin tai pari ostanut, mutta laadussa ei ole ollut kehumista. Yllätys oli positiivinen kun kokeiluksi yhden paalin avasin ja sisällä oli vihreää, lehtevää ja jopa hyvän tuoksuista heinää. Ihan ulkonäöllisesti verrattavissa meidän tämän hetkisiin paaleihin. Nyt kelpaa mussutella! :) Noita 1 kilon purupaalejakin tuli sen verran että saa varmaan yhden kerran siivottua kaikki häkit. Siitä vaan muoveja repimään auki!

Myös Alnus bongattiin kaverinsa kanssa ensimmäistä kertaa näyttelyissä. Toivottavasti omistajaa nyt näyttelykärpänen puraisisi, vaikka päivät saattavatkin tuntua hiukan pitkiltä.