Kasa kuvia

Helmi ja Paavo voittivat tämän pehmopedin Lahden pukukilpailuissa. Niin pehmoinen pikkumarsutassujen alla <3

Helmi kasvaa. Ilmoittelee mielipiteitään selvästi ja kuuluvasti häkkitovereilleen.

Aina herkkujen toivossa.

Nämä rouvat ovat kyllä pahimpia kerjääjiä (ja omaavat myös varmaan pyöreimmät muodot).

Helmikin haluaa isona olla yhtä iso ja pyöreä <3

Paavokin niin reippaasti kurkkimassa <3

Kunnon rapsutukset! :D

.. ja sen jälkeen nukkumaan. Ihana Käpy <3

Pikku-Marttaakin väsyttää.

Nätti Helmi <3

Ja väsynyt Helmi.

Martta <3 Vihreän mökin takana on joku pikkumarsujen lempipaikka. Siinä vuorotellen nukkuivat toisen ollessa välillä heinäkasalla.

Paavo söpönä. Niin reipas nykyään. Ei juokse heti piiloon kuten meille muuttaessaan.

Lopuksi Limpun parhaat pullaposket <3

Postausta taas kuvien muodossa. Tekstiäkin voisi jossain vaiheessa ehkä tulla lisää, mutta kirjoitus ei enää inspiroi siinä vaiheessa kun kuvat on tänne pienennetty. Kestää niin hurjan kauan kun kone on niin hidas ja kuvien saaminen koneelle on itsessään jo työn ja tuskan takana. Puhumatta itse tietokoneen käynnistämisestä joka kestää ikuisuuden. Onhan tämäkin tietokone varmaan jo kohta kymmenen vuotta vanha ja näköjään pikkuhiljaa jo loppumetreillään. Luonnoksissakin olisi vielä keskeneräisiä haaste-postauksia joita blogi on saannut (kiitos niistä!), mutta niiden saaminen julkaisuvalmiiksi tulee vielä kestämään.

Tarjoilkaa paljon herkkuja marsuillenne nyt viikonlopun kunniaksi! :)

Marsupersoonia

Marsut on kaikki ihania ja hauskoja eläimiä. Jokainen marsu on oma yksilönsä ja luonne-eroja löytyy. Tykkään hurjasti jokaisesta marsustani ja välillä on päiviä kun ei voi lopettaa nauramista tai tahtoisi vaan rutistaa marsuja oikein kunnolla kun ne vaan on niin ihania <3

Liski on pienestä asti ollut sellainen marsu jolle ei voi olla nauramatta. Jossain vaiheessa meno kuitenkin vähän rauhottui ja hiukan ehkä harmittikin. Nyt kuitenkin tuntuu, että Liski on taas menossa mukana hassuilla jutuillaan. Se roikkuu useasti häkin reunalla katselemassa ihmisten touhuja ja rutisee omalla Liskimäisellä tavallaan. Se on myös keksinyt, että häkistä on kiva lähteä tutkimusmatkalle häkkien siivouksen yhteydessä. Se hyppää reunan yli likapurusäkin sekaan ja kipittelee sen jälkeen ympäri olohuonetta iloisena ja rutisee. Niin hauskaa katseltavaa! Ja sitä ei pysäytä mikään. Jos sen pistää uudestaan häkkiin on se hetken päästä taas ulkona. Kun kaikki häkit on siivottu ja uudet heinät lisätty siirtyy se tyytyväisenä Jambon kanssa syömään ja pysyy häkissä taas seuraavaan siivouspäivään asti (tietenkin pääsee syliin tms, mutta ei itse lähde pois omin luvin). Pieni etuoikeutettu possu <3 Muilla ei olekaan lupaa juoksennella vapaana olohuoneessa vaan saavat liikkua vaan rajatummalla alueella joka on sitten jälkeenpäin helppo siivota. Ihana Liskimussukka, niin hauska tyyppi <3

Ja kaikista ihanin Limetta! Pyöreät posket ja isot silmät! Sitä ei voi vastustaa! Sekin roikkuu useasti häkin reunalla ja antaa välillä nostaa itsensä pois häkistä ilman että juoksee karkuun (ei kuitenkaan aina). Kun marsutytöt ovat kaikki yhdessä lattialla on Limppu se joka käy aina ensimmäisenä ihmisen luonna etsimässä herkkuja ja jos niitä herkkuja näkyy kiipeää se jopa itse syliin niitä hakemaan <3 Tai jos muut saavat sen mielestä enemmän, niin sylissä kannattaa istua varmuuden vuoksi jotta varmasti omaan suuhun saa varastettua enemmän.

Pera on sellainen vanha viisas marsu joka ei vähästä sätkähdä ja roikkuu häkin reunalla ihan koko ajan. Pyykkejäkin kun laittaa kuivumaan venyy se häkissä niin pitkäksi kun vaan pääsee ja selvästi yrittää häkistä autella. Paavokin on ruvennut ottamaan Perasta mallia ja on reipastunut käsittämättömän paljon! Olin ihan varma että se jäisi vähän ujommaksi tapaukseksi mutta häkkikaveri on ollut mikä mainioin saamaan myös tämän pikkupojan kukkimaan :)

Kookakin on aina ollut melkoinen rutisija ja pitkään aikaan ei ole tullut naurettua yhtä paljon kuin yksi ilta. Katsottiin Walking with dinosaurs-leffaa ja yhdessä kohtaa kun dinot rupesivat karjumaan juoksi Kooka häkin reunalle hurjasti kuikuttaen ja yhtyi dinokuoroon. Mikä lie karjaisu siellä sopivalla taajuudella osunut Kookan korvaan. Hassu! Onhan se vähän meidän lauman T-rex, hurja pahis <3

Näitä pieniä päivän piristyksiä sattuu usein ja tekeekin tästä harrastuksesta vähän vielä mahtavemman kun pääsee kunnolla tutustumaan näihin pieniin, mutta samalla suuriin persooniin. Marsut <3

Yksi lempikuva ihanasta jo edesmenneestä Kinkusta, jolle sai nauraa päivät pitkät kun innostui pienimmistäkin asioista :)