Kuulumisia

Kameli rupeaa olemaan jo iso tyttö <3
Kesä on täällä! Hirveästi ei kyllä hyviä kelejä ole ollut, mutta muutamasta ihanan aurinkoisesta päivästä ollaan saatu nauttia. Marsujen mielestä kesä on ihan parasta aikaa! Ulkona ei kylläkään tule käytyä, mutta tuoretta ruohoa ja voikukkia kannetaan senkin edestä sisälle. Vuorotyön takia marsujen ruokahuudot ovat jääneet minimiin, kun eivät ole ihan varmoja milloin ruoan perään pitää huutaa ja yleensä huutavatkin ihan väärään aikaan :P Kesäherkut ovat kuitenkin niiiiin parasta, ettei montaa kertaa tarvinut herkkuja tuoda sisälle, kun jo opittiin taas huutamaan ruokaa ulko-oven auetessa <3

Pullan suukkosuu <3
Ihanan normaalia ja rauhallista arkea on tullut vietettyä. Vähän pieniä vanhuuden vaivoja on ehkä muutamalla näkyvissä, mutta ei mitään mistä tarvisi stressiä ottaa. Esimerkiksi Hertalla on lihakset ruvennut hupenemaan selvästi huippuvuosiltaan, mutta onneksi paino ei kuitenkaan ole laskenut ollenkaan. Sen lisäksi sillä on ihan pieni patti kyljessä, joka ei kyllä ole muuttunut mihinkään suuntaan sen jälkeen kun sen löysin. Kookallakin on varmaan kaihin alkua, jossain valossa ja oikeasta kulmasta katsottuna silmät ovat ruvenneet harmaantumaan. Onneksi marsut pärjäävät hyvin huonommallakin näöllä. Reilun kuukauden päästä vietetäänkin Kookan 5-vuotis päivää! Kylläpä aika kuluu hurjan nopeasti, ehkä jopa vähän liian.

Limppu oli tänään kyllä oikea draamaqueen ja jahtasi kaikkia eteensä tulevia! Jopa Hertta joka harvemmin edes uroksia väistää, taisi saada pienen kolauksen itsetunnollensa ja väistelikin Limppua loppuillan.
Marsumääräkin on taas vähän vähentynyt, kun Milla ja Martta muuttivat uuteen kotiin. Tuntui kyllä hiukan pahalta luopua tytöistä, kun nekin on kerenneet täällä ilonani olla vaikka kuinka kauan. Poikasista luopuminen on niin paljon helpompaa, kuin aikuisista. Varsinkin Martasta luopuminen teki tiukkaa, kerkesihän se täällä asua jo melkein pari vuotta. Onneksi tytöt muuttivat ihan tähän lähelle tuttuni luokse, joten ihan kokonaan ne ei elämästäni kadonnut ja pääsen niitä vielä moikkailemaan. Varsinkin Martta on ihastuttanut perheen pienempiä luonteellaan, enkä kyllä yhtään ihmettele <3

Hertta <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti