Marsumme asuvat nykyään omassa huoneessa ja osallistuvat arkeen aktiivisesti roikkumalla häkin reunalla rapsutuksien ja herkkujen toivossa, tietenkin vähän marsusta riippuen. Tämän takia myös itserakennetut häkit ovat olleet jo monta vuotta suosiossa, sillä kasa tavallisia tehdashäkkejä veisi liikaa tilaa, eikä välttämättä tuo yhtä siistiä lopputulosta, varsinkaan vieraiden silmissä joita suuri marsumäärä muutenkin jo kummastuttaa.Vuosien varrella marsumme ovat asuneet vaikka millaisissa häkkiviritelmissä, ideoiden ja marsujen määrästä riippuen. Marsumäärän kasvettua nykyiseen oli pakko ruveta kehittelemään uudet, mutta tilavat asumukset marsuille. Syksyllä 2015 valmistui Ikean Pax-kaapeista rakennettu viiden kerroksen häkki, joissa marsut asuivat pareittain tai pienissä laumoissa n. 200x60cm alueella. Pleksilasit päästivät valoa hyvin sisään marsujen kerroksiin ja niiden touhuiluja oli helppo seurata. Uuteen asuntoon muuton myötä jouduimme kuitenkin rakentamaan taas uudet häkit, tällä kertaa ihan alusta asti itse. Mallina käytettiin kuitenkin jo hyvin toiminutta Pax-häkkiä, mutta häkkejä rakennettiinkin kaksi (kummalekin puolen huonetta) ja vain kahdella kerroksella, jotta marsuihin yltäisi paremmin.
Tämän lisäksi varastosta löytyy myös pari erikokoista normaalia tehdashäkkiä ja taikakuutioita varmuuden vuoksi. Lisää kuvia esimerkiksi entisistä ja erillaisista meillä olleista väliaikaisista
häkki- ja aitausratkaisuista voit katsoa täältä.
.. ja hoito
Marsuilla on aina tarjolla heinää ja raikasta vettä. Suurin osa marsujen tarvitsemasta C-vitamiinista tulee meillä tuoreiden kautta, jonka takia pyrimme tarjoamaan vaihtelevasti paljon erilaisia vihanneksia. Meillä suosituimpa on paprika, lehtikaali, kiinankaali, porkkana ja parsakaali. Paprikaa meillä syödään lähes päivittäin. Kesällä tietenkin tarjoillaan myös luonnon antimia ulkoa. Marsut saavat myös pellettiä omien tarpeidensa mukaan. Erilaisia vaihtoehtoja on tullut kokeiltua, joista meidän marsut käyttivät kauan Oxbowia (maahantuonti lopetettiin). Tällä hetkellä meillä syödään Versele Laga Cavia Completea.
Marsujen psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta myös häkin ulkopuolella jaloittelu on tärkeässä osassa marsujen arkea. Nykyään jaloittelulle ei ole enää niin suurta mahdollisuuttaa kuin ennen, mutta pyrimme päästämään niitä jaloittelemaan ainakin pari kertaa viikossa - mitä useammin sitä parempi. Lakanat ja pyyhkeet jalkojen alla saavat lähestulkoon jokaisen marsun hypähtämään pari kertaa onnesta ilmaan.
Muut hoitotoimenpiteet kuten kynsien leikkuu, painon seuraaminen yms. tehdän tarvittaessa ja yksilöistä riippuen. Esimerkiksi nuoria ja ujompia tapauksia pyrin käsittelemään enemmän, jotta tottuisivat paremmin käsittelyyn. Tietenkin joukosta löytyy vanhempiakin sylimussukoita, joita ei sovi unohtaa.
Omistajasta ja kasvatuksesta
Marsulauman palvelijana toimii Sanni, vuosimallia -93. Ensimmäinen marsu astui perheeseemme aikalailla vuonna 2003 jonka jälkeen niitä on ollut lähes taukoamatta. Kunnon marsuinnostus iski kuitenkin vasta vuonna 2010 jolloin siskojeni marsut siirtyivät kokonaan hoidettavikseni ja pikkuhiljaa rupesikin marsumäärä kasvamaan vuosien varrella.Ensisijaisesti marsut ovat perheenjäseniä, mutta kiinnostus myös pienimuotoiseen kasvatukseen alkoi kun ensimmäinen poikue syntyi loppuvuodesta 2013. Varsinkin kauniit vadelmasilmäiset lemonit ovat lähellä sydäntäni ja niitä pyrinkin kasvattamaan sileäkarvaisena self ja englannincrestinä. Koska lemon on väriltään ns. välimuoto saffronista ja valkoisesta, ei kahta lemonia yhdistäessä synny kuin vain 50% mahdollisuudella lemonia. Tämän takia meiltä löytyy myös pe white ja saffron marsuja (mahdollisesti myös de white ja cream = mustasilmäisiä). Tahdon pitää marsumäärän tarpeeksi pienenä, jotta jokainen marsu saa ansaitsemaansa huomiota. Tämän takia meille syntyy poikueita harvakseltaan.
Kymmenpäisen marsulauman lisäksi perheeseen kuuluu avomies, Elvis ja Mauri ragdollit, Simo-viljakäärme, sekä Elmeriina-kameleontti.