Voi Kookaseni

Yritä nyt syvästi loukkaantuneelle marsulle selittää ettei kastraatio ole maailmanloppu. Kaikki työ joka on tullut tehtyä sen eteen, että Kooka on lopettanut puremisen tuntuu nyt turhalta. Se ottaa sormesta kiinni heti kun nappaa häkistä. Auta armias jos sen kääntää vielä väärinpäin tarkastakseen leikkaushaavat. Kyllä meinaa itku tulla kun ei marsu tahdo päästää hampaillaan irti. Tahtoo jopa mennä hanskoista läpi. Häkissä kiipeillään seiniä pitkin ihan paniikissa ja kiljutaan kun ihminen lähestyy. Voi raukkaa. Aikamoinen marsu. Ja varmasti on paikat vielä lisäksi hiukan kipeänä, joka voi olla osasyynä käytökseen. Kooka kun on muutenkin sellainen herkkis.

Hankin myös kestävän kalterihökötyksen ja pistin sen tyttöjen häkkiin. Kooka piristyi siitä huomattavasti ja syökin nyt paljon paremmin. Painoa tippunut hiukan leikkauksen jälkeen. Muuten leikkausalue näyttää ainakin vielä hyvältä, tosin toiselta puolelta puolet tikeistä irronnut. Ihanat tytöt käyvät Kookalle aina välillä hurisemassa ja Kooka hurisee takaisin. Syövät kaikki "samasta" heinäkasasta (kalterit siinä kasan välissä). Limetta tarjonnut jopa pari pusua kaltereiden välistä ja vetelevät päikkäreitä nenät vastakkain. Aluksi luulin että tuosta tulisi vain hirveää kaltereiden repimistä, mutta Kooka on ollut paljon odotettua rauhallisempi (ainakin vielä).

Toivottavasti tuo nyt tuosta taas huomaa ettei ihmiset halua sille mitään pahaa. Kerranhan se vain kirpasee!

Kookan kastrointi

Yhdeksän aikaan jätin Kookan tänään eläinlääkärille kastroitavaksi. Vähän kymmenen jälkeen soittivat, että kaikki on mennyt hyvin ja Kooka on jo ihan hereillä ja valmis lähtemään kotiin :) Helppo ja nopea reissu siis! Tosi mukava paikka muutenkin, tosin myös hiukan hintava (180e), mutta minkäs sille mahtaa. Mielummin maksan vähän enemmän hyvästä hoidosta nyt kun sellaisen suht läheltä on löytänyt. Mukaan kotiin saatiin kolmeksi päiväksi kipulääkettä.

Kooka on reipas oma itsensä häkissä. Syö, juo, purisee ja kalisuttelee kaltereita. Vähän tietenkin arkoo takapäätään, ja kutiavaa silmää oli lähes mahdoton takajalalla rapsuttaa :D Toivottavasti paranee hyvin ja vältytään kaiken maailman paiseilta yms. Sitten vaan odotellaan että pääsee tytöille hurisemaan. En malta odottaa! :) Saa tuon risan kalterihäkin tuosta sängyn päädystä pois.

Lahti 15.3.2014

Vihdoinkin näyttelyt ihanan lähellä! :) Lahdessa on tultu käytyä viimeeksi silloin kun haettiin Kille meille asumaan. Silloin käytiin ensimmäistä kertaa kurkkaamassa näyttelyiden menoa, mutta oli kyllä vaikeaa pysyä kärryillä ja paikalla oltiinkin hurjan vähän aikaa. Osasyynähän voi olla sekin että tahdoin nopeasti päästä kotiin ihastelemaan ihan ikiomaa marsuani! :)

Kookan olin eilisiin näyttelyihin ilmoittanut, mutta marsu oli hangannut nenäkarvansa pois joten sai jäädä kotiin. Hiukan ehkä oma syynikin. Karvat olivat liasta kovettuneet nenänpäähän ja laiskana ajattelin, että putsaan ne sitten seuraavana päivänä samalla kun muutenkin pesen marsut. Kooka kerkesikin sitten ennen ja irtosi samalla karvat ja iho punoitti. Osasyynä voi myös olla tuo Kookan kaltereiden järsiminen. Höh! Se oli niin hienosti käyttäytynyt koko viikon kun olin tassuja rasvaillu, kynsiä leikannut ja hurjasti vain pussaillut. Melkeen oli sellainen fiilis, ettei olisi tarvinut paikan päällä jännittää maisteleeko tuomarin sormia vai ei. No ei saannut edes mahdollisuutta :D

Tytöillä meni taas hurjan hyvin! Limetta sai kuman ja kupan ja hurjasti kehuja! :) On se vaan niin hieno minimarsu, kaikista ihanin <3 Se on ollut nyt kyllä aikamoinen riiviö (vissiin ottanut Kookan paikan) ja hurisee sylissä ja riepottelee pyyhkeitä ja paitoja suussaan, kun kaikki ärsyttää koko ajan! Onneksi se osaa käyttäytyä tilanteen niin vaatiessa.

Hertta-mamma loisti taas ollen PPM2! Sen lisäksi vielä kuma ja kupa. On se vaan aikamoinen! Nyt olisi kolme eliittikorttia kasassa, jee! Pitäisi vaan hakemusta pistää matkaan, niin tulisi Hertasta virallisesti EPET. Aikamoisen hyvin se aloitti pet-uransa :)

Vaikka näyttelyt olivatkin mukavan lähellä oli väsymys suuri kotiin saavuttua. Sain vain marsut omiin häkkeihinsä ja ruokittua ja nukahdin jo seitsemän aikaan heräten tänään yhdeksän jälkeen todella pirteänä :D

Kooka

Piupiu kurrrrrhurrr... skviiik. Kooka huomasi, että häkistähän voisi kyllä karata. Tuossa se nykyään aina roikkuu ja punnertelee hurinoiden saattelemana. Ja katsokaa tuota massua <3

Tutkimusmatkailijat

Jee, ulkona paistaa aurinko, kohta on kevät! Hirmuisesti on päässä taas alkanut pyöriä kaikkia kesäisiä suunnitelmia marsujen osalta. Ainakin paljon ruohoa! Häkkiin jos saisi vihdoinkin hankittua pleksilasit, tai jos ei muuta niin ainakin uudet hienot (ja ehjät) vahakankaat. Kaikkea muutakin pientä kivaa voisi marsuille kehitellä kun säät lämpeävät. Parasta olisi jos marsut saisivat viettää kunnon kesää ihan ulkona, jos vaikka ihan vaan pari päivääkin. Saisi tässä yksiössäkin tuuletettua ja siivottua ihan perusteellisesti jos marsut viettäisivät kesälomaa jossain. Katsotaan mitä keksitään :)

Lahdenkin näyttelyt lähenevät. Kooka-Burramus pääsee vielä näihin näyttelyihin mukaan ja sen jälkeen olisi kastrointi edessä ja lepoa. Oon ollut tosi huono varaamaan aikaa ja se on vaan venynyt ja venynyt ja aina on ollut jotain muuta. Mutta pian jos kaikki menee hyvin tulee Kookasta kaikista iloisin känkkäränkkämarsu!

Sivuja päivitellään

<3

Tässä reippaana sain kuvattua marsujen sivuille uudet kuvat. Killen ja Kookan sivuille sain myös uudet päivitetyt tekstit kirjoitettua. Muiden tulossa nyt ihan lähiaikoina!

Marsut saivat juoksennella vapaana koko yksiössä tässä pari päivää sitten. Juoksutushetkestäkin on tulossa kuvia kunhan saan ne koneelle ladattua. Suloiset marsupallerot <3